Ajankohtaista

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ja tekeminenkin helpottuu, kun suunnitelmia vielä säädetään ennen kuin kauha uppoaa turpeeseen.

Kortteenpohjan Tuppiojan kosteikkoa rakentava Tuukka Tiitola kävi perjantaina suunnittelija Elina Sorvalin kanssa läpi, miten työmaa toteutetaan. Mukana kiersi maita viljelevä Heikki Ahola, joka tuntee pellot pintaa syvemmältä. Hän tietää, millaisilla välineillä ja mistä kosteikoiden hoito onnistuu peltotöiden ohessa.

Kukkian vesistökunnostukset näkyvät tällä viikolla myös liikenteessä. Holjassa Puutikkalantiellä asennetaan parhaillaan uutta siltarumpua. Työ liittyy Holjanlahdelle laskevan Myllyojan kunnostukseen.

Maantien alittavaa siltarumpua lasketaan metrin verran, jotta se ei patoaisi vesiä tien länsipuolella oleville pelloille. Rummun korjauksen toteuttaa ELY-keskus, joka sai sovitettua työt tälle kesälle niin, että Myllyojan kunnostus päästään tekemään loppuun syksyn aikana.

Aito Suvi ry:n viimevuotinen pienkeräys tuotti reilut 1700 €. Keräykseen osallistui kesän aikana 26 lahjoittajaa. Keräyksen tuotto käytetään kunnostuskohteiden omarahoitusosuuteen.

Järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta pienennetään tänä kesänä Kukkialla. Työt Kortteenpohjan Tuppuojalla käynnistyvät elokuussa. Ojan varteen rakennetaan kaksi kosteikkoa sekä virtausta hidastavia pohjapatoja ja metsävesiä pidättävä laskeutusallas.

– 60 vuotta olen odottanut tällaista. Nyt on tietoa ja konkreettiset suunnitelmat toimenpiteistä, joilla Kukkia palautetaan kirkasvetiseksi, Leimo Kangas kiteytti Suvi-seminaarin annin.

Iso-Vekunan kaakkoisosan ja edustan saaret suojellut Kangas kiitteli täyden Seuratalon puolesta teemapäivästä, joka herätti huolta Natura-järven muutoksesta, mutta tarjosi myös keinoja kehityksen kääntämiseen.

Leimo Kankaan mielestä Kukkialla ei pidä tyytyä siihen, että järvi saadaan pidettyä hyvässä tilassa.

– Jokainen voi tehdä jotain yhteisten vesien hyväksi. Jutelkaa toisillenne ja olkaa yhteydessä asiantuntijoihin. Siitä voi seurata vain hyvää, Terttu Salmela kannustaa.

Hän esitteli Suvi-seminaarissa Rautajärven Kantolanlahden kunnostusta. Sen alkusysäyksenä toimivat huolestuttavat tutkimustulokset. 

– Havahduin Laskuojat kuntoon -kurssilla siihen, miten vähän tiesin, mutta myös siihen, ettei kotijärvestä ole tutkimustietoa.

Suvi-seminaari herätti huolta Kukkian tilasta. Veden tummuminen on muuttanut eliöstöä. Ilmastonmuutoksen vuoksi pinta uhkaa laskea entistä alemmas loppukesästä, kun kevättulvat aikaistuvat.

Aito Suvi ry:n sihteeri Tommi Liljedahl esitteli keinoja, joilla yhdistys pyrkii hidastamaan muutosta. Se toteuttaa tämän ja ensi vuoden aikana neljä ensimmäistä kunnostuskohdetta Kukkialla

Kosteikoiden, kaksitasoumien ja pohjapatojen avulla vähennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Samalla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja sopeudutaan ilmastonmuutokseen.

Suvi-seminaari herätti huolta Kukkian tummumisesta sekä siihen liittyvistä muutoksista eliöstössä, muun muassa linnustossa. Sen sijaan veden ravinnepitoisuudessa, levämäärässä tai pinnankorkeudessa ei ole juuri tapahtunut muutosta.

Kukkian vedenlaatua on seurattu pisimpään Kukkiasaaren ja Iso Siikasaaren välissä sijaitsevalla havaintopisteellä, josta on mittaustuloksia 1960-luvun puolivälistä alkaen.

Suomessa on 98 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Valtaosa niistä sijaitsee rannikolla ja Lapissa.

Kukkia on yksi harvoista sisämaan tärkeistä lintualueista eteläisessä Suomessa.

– Syynä on erityisesti kaksi lajia: kuikka ja kalalokki, Suomen ympäristökeskuksessa johtavana tutkijana toimiva Raimo Virkkala sanoo.

Hän kertoi viimeisinä työpäivinään ennen eläköitymistä Suvi-seminaarissa Kukkian linnuston muutoksesta, jota hän on seurannut puolen vuosisadan ajan.

– Lämpötila ja sademäärä kasvavat kautta vuoden, mutta eniten talvella, Seppo Rekolainen kiteyttää ilmastonmuutoksen vaikutukset täkäläisiin sääoloihin.

Vuosikymmenet vesiensuojelun parissa toiminut Rekolainen kertoi Suvi-seminaarissa, miten ilmastonmuutos näkyy jo nyt Kukkian tilassa ja millaisia vaikutukset ovat tulevaisuudessa.

Järveen päätyy entistä enemmän kiintoainetta, rehevöittäviä ravinteita ja tummentavaa humusta, kun maa on talvisin pidempään paljaana.