Uusia kunnostuskohteita käynnisteltiin maanomistajatilaisuudessa

Milloin ja mistä päästään raivaamaan puut kosteikon tieltä ja mihin ne ajetaan?

Mitä pellossa kasvaa; koska kaivutyöt voidaan aloittaa ja mihin maat läjitetään?

Onko tiedossa vesi- ja sähköjohtoja, valokuituja, rajapyykkejä tai salaojakaivoja, jotka olisi huomioitava kaivutöissä?

Tämän kaltaiset käytännön asiat konkretisoituivat, kun alettiin suunnitella kahden seuraavan vuoden aikana käynnistyviä kunnostuskohteita. Niiden maanomistajat kokoontuivat keskiviikkona käynnistystilaisuuteen, jonka perusteella rakennetaan aikataulu vuosien 2025-2027 kunnostushankkeelle. Siinä toteutetaan EU:n maaseuturahoituksella kahdeksan kunnostuskohdetta:

• Haltian Myllyojan kosteikot ja kaksitasouoma
• Haltian Soukkionojan kosteikot
• Aitoon Myllyojan kosteikko
• Kukkolan Pyhäpohtian kosteikot
• Kirvun Kirvunojan kaksitasouoma ja laskeutusallas
• Kirvun Korteojan kosteikko, kampakosteikko ja kaksitasouoma
• Pohjalahden Vähäjärven kosteikot ja kampakosteikko
• Pohjalahden Ajoksenojan kosteikko ja biosuodatusallas

Työt pääosin syksyllä ja talvella

Kunnostustoimien avulla vähennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta, lisätään monimuotoisuutta ja parannetaan viljelysmaita. Rakennustyöt pyritään keskittämään syksyn ja talven kuivaan aikaan, jotta niistä ei koituisi haittaa vesistölle, luonnolle ja ranta-asukkaille.

Syksyn aikaikkuna on ahdas, sillä pelloille pääsee vasta sadonkorjuun jälkeen, mutta työt olisi hyvä saada valmiiksi ennen syyssateita. Viime syksynä jo syyskuun puolivälissä vettä tuli viikonlopun aikana 100 millimetriä. Kuluva talvi osoitti, että myös talvella pakkasia ja routaa voidaan joutua odottamaan helmikuulle saakka.

Ensimmäiset kunnostuskohteet pyritään saamaan liikkeelle jo loppukesästä, jotta syksyllä ja talvella päällekkäin ei olisi liian monta työmaata.

Töiden käynnistymisestä tiedotetaan naapurustolle Whatsapp-ryhmissä ja kunnostuskohteiden tuntumaan ripustettavalla banderollilla.