Ajankohtaista
Lumien sulaminen nostaa vedenpintoja
Lämpenevä sää ja vesisateet sulattavat lumipeitteen alkavalla viikolla. Sulamisvedet nostavat virtaamia ja järvien vedenpintoja.
Pälkäneen järvien pinnat olivat syyskuun puoliväliin saakka keskimääräistä alempana. Syyssateet nostivat vedenpintaa marraskuun pakkasjaksoon saakka.
Nopea lämpeneminen ja vesisade nostaa Kokemäenjoen keskiviikkona kevättulvaa korkeammalle Porissa ja Huittisissa taloja saattaa jäädä veden saartamiksi.
Epaalan ja Rautianojan kunnostus tehdään talvityönä
Aito Suvi ry on saanut rahoituksen kuudelle kunnostuskohteelle, jotka toteutetaan vuosien 2024 ja 2025 aikana. Neljässä kohteessa pienennetään Kukkian ja kahdessa Pälkäneveden ravinnekuormitusta.
Kukkian kunnostuskohteista kolme on käynnistetty. Holjan Myllyojalla Pauli Sjöstedt aloitti työt keväällä ojan kunnostuksella. Loppuvuoden aikana hän kaivaa vielä kaksitasouomaa, jonka avulla vähennetään ravinteikkaan kiintoaineen kulkeutumista Holjanlahdelle. Sjöstedt tekee kaksitasouomaa myös Haltian Hirviniemenojalle. Siellä työt käynnistyivät marraskuun alussa.
Kunnostustyöt käynnistyvät Haltian pappilan pelloilla
Laipanmaan laitamilta alkunsa saava Hirviniemenoja laskee Haltian pappilan peltojen poikki Haltianselälle. Ranta-asukkaita on huolettanut matalan lahden rehevöityminen ja veden tummuminen.
Turkismuokkaamon ja kangaspainon kemikaalit eivät estä Aitoon Myllyojan kosteikon rakentamista
Aito Suvi ry on hakenut rahoitusta Aitoon Myllyojan suulle Tevunlahdelle rakennettavalle 0,8 hehtaarin kosteikolle. Kosteikon avulla vähennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta.
Keväällä 2021 ja 2023 otettujen ojavesinäytteiden mukaan Myllyojan fosforipitoisuus oli 37 ja 21 mikrogrammaa litrassa. Monilta Pälkäneveden ojilta mitattiin suurempia pitoisuuksia, mutta suuren vesimäärän vuoksi Myllyojan fosforikuorma on Pälkäneveden ojista toiseksi suurin.
Luontoselvityksillä varmistetaan, ettei kunnostus vaaranna suojeltuja lajeja tai luontotyyppejä
Aito Suvi ry on jättänyt rahoitushakemuksen kymmenestä vuosina 2025-2027 kunnostettavasta kohteesta. Niistä kahdeksan sijaitsee Pälkäneveden ja Jouttesselän rannalla, kaksi Haltianselällä.
Mikäli kohteille järjestyy rahoitus, ennen töiden aloitusta on varmistuttava siitä, ettei kunnostus vaaranna suojeltuja lajeja tai luontotyyppejä. Lisäksi Kukkialla on selvitettävä, etteivät Natura-arvot vaarannu.
Pienkeräyksen tuotolla pienennetään rehevöittävää ravinnekuormitusta
Aito Suvi ry järjesti kesän aikana pienkeräyksen, jonka tuotolla rahoitetaan kunnostuskohteiden toteutusta ja suunnittelua. Keräys tuotti kesä-elokuun aikana 830 €.
Vesienhoidon verkkokurssisarja alkaa lokakuussa
Pro Hauhonselkä ry:n Oma Visio -hanke järjestää syksyn ja talven aikana syksyn ja talven aikana neljän verkkokurssin sarjan, jossa asiantuntijat ja kunnostushankkeiden vetäjät kertovat vesienhoidosta.
– Meistä jokainen voi vaikuttaa vesienhoitoon ja erilaisia vaihtoehtoja on paljon, Olli Cavén kertoo.
Hauholainen maatalousyrittäjä osallistui vuosi sitten webinaareihin, joissa tutustuttiin vesienhoidon mahdollisuuksiin ja saatiin vireille toiminnassa tarvittavaa eri alojen yhteistyötä.
Kortteenpohjan kosteikolla alkoivat viimeistelytyöt
Tuppiojan kosteikoiden rakentamista seurataan Whatsapp-ryhmässä. Sen kautta tieto kulkee ripeästi kaikille maanomistajille ja naapureille.
Syyskuun puolivälissä ryhmään ladattiin lohduttomia kuvia, kun sadetta tuli kahdessa päivässä lähes 100 millimetriä. Kesän aikana kuivuneen metsäojan täydeltä virtasi vettä. Se täytti Kortteenpohjantien keskeneräisen kosteikon, vaikkei varsinaista tulouomaa Tuppiojasta ole vielä avattu. Kosteikkoa rakentavan Tuukka Tiitolan traktori seisoi lähes pohjaa myöten tulvivassa pellossa.
Rautajärven Herninsalmen ruoppauslupahakemus nähtävillä
Aito Suvi ry hakee aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa Kantolanlahden Herninsalmen ruoppaukseen. Umpeenkasvaneen salmen ruoppauksella parannetaan vedenvaihtuvuutta Kantolanlahdella, joka vuonna 2022 otettujen vesinäytteiden perusteella kärsii talviaikaan happikadosta. Hapettomissa oloissa pohjaan kertyneet ravinteet pääsevät liukenemaan takaisin veteen, ja järvessä voi syntyä sisäistä kuormitusta.