Uutiset

– Kukkia ei ole luonto- vaan kulttuurimaisemaa, jossa ihmisen kädenjälki näkyy monella tavalla, Kukkian historiaa Suvi-seminaarissa esitellyt Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä sanoo.

Ensimmäiset asukkaat saapuivat järven rannoille jääkauden päätyttyä, kun Itämeren paikalla ollut makean veden järvi oli muuttumassa mereksi. Noin 8000 vuotta sitten saapuneet metsästäjäkeräilijät olivat ennen kaikkea kalastajia.

– Kortteenpohjassa on perusteellisesti tutkittu kivikautinen asuinpaikka, jossa asuttiin yhtäjaksoisesti noin 5500 vuotta.

Vesien- ja kalastonhoito alkaa rannoilta, josta järvi kerää vetensä, mutta myös rehevöittävät ravinteet. Siksi Pälkäneen kalatalousalueen hallitus on jalkautunut Aitoon ja Vuolijoen välissä sijaitsevalle Pitkäjärvelle tutustumaan loppuvuodesta valmistuneeseen kunnostuskohteeseen.

Pitkäjärven suurimman laskuojan Kalalähteenojan varressa levittäytyvä pelto oli vielä sata vuotta sitten suota. Viljelyn ja savetuksen ansiosta se on muuttunut multamaaksi.

Aito Suvi ry toteuttaa tänä ja ensi vuonna kuusi kunnostuskohdetta, joiden avulla vähennetään Kukkiaa ja Pälkänevettä rehevöittävää ravinnekuormitusta.

Rakennettavien kosteikoiden ja kaksitasouomien alueella tehdään tällä ja ensi viikolla ELY-keskuksen edellyttämiä luontoselvityksiä, joiden avulla varmistetaan, ettei kunnostus vaaranna suojeltuja lajeja tai luontotyyppejä. Kartoitettavia lajeja ovat viitasammakko ja liito-orava. Lisäksi joissain kohteissa selvitetään, onko alue luontotyypiltään suojeltua tulva- tai tervaleppämetsää.

Aito Suvi ry isännöi Längelmäveden–Hauhon reitin vesienhoitoverkoston ensimmäistä kokoontumista Aitoon koulutuskeskuksen Lyylintuvalla (Tulikalliontie 54, 36720 Aitoo) tiistaina 21.5.

Verkosto kokoaa alueen vesienhoidon kentän toimijoita yhteen vaihtamaan tietoa ja kuulumisia ajankohtaisista vesiasioista. Mukaan on kutsuttu edustajia niin toimialueen ELY-keskuksista, kunnista, kalatalouskeskuksesta, MTK:sta, metsänhoitoyhdistyksistä kuin vesiensuojeluyhdistyksistäkin. Verkosto kokoontuu pari kertaa vuodessa.

Huhtikuun puolivälissä ojien pinnat ovat kääntyneet laskuun, mutta tälle pellolle noussut vesi ei houkuttele kokeilemaan, riittääkö saappaan varsi. Pienen matkan päässä pinta loiskahtaa. Oliko se sammakko vai hauki, joka hakee pellolta kutupaikkaa?

Tänä keväänä säästyttiin ennätystulvilta, mutta vie silti aikaa ennen kuin pellot kuivuvat kylvökuntoon. Vesi huuhtoo pelloista mukanaan arvokkaita ravinteita. Ne kasvattavat sadon sijaan vesikasvillisuutta ojan suulla ja rehevöittävät järveä.

Kukkian suojeluyhdistys ja Aito Suvi ry järjestävät lauantaina 15.6. Suvi-seminaarin. Luopioisten seuratalolla kuullaan kello 11–15 seitsemän asiantuntijapuheenvuoroa, joissa käsitellään muun muassa Kukkian historiaa, vedenlaadun, vedenkorkeuden, vieraslajien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia Kukkialla sekä keinoja, joilla Natura-järvi pidetään kirkkaana.

Kukkian asiantuntijat

Suvi-seminaarin asiantuntijoista Seppo Rekolainen ja Raimo Virkkala ovat Kukkian kesäasukkaita.

Eteläisen Pirkanmaan Leader-toimintaryhmä Pirkan Helmi on palkinnut Aito Suvi ry:n vuoden 2023 parhaasta yleishyödyllisestä hankkeesta. Palkitussa Pälkäneen Valuvesi 1 -hankkeessa teetettiin kunnostussuunnitelmat 12 Kukkian ja Pälkäneveden kohteeseen.

Suomessa on sata kansainvälisesti arvokasta lintualuetta. Niistä valtaosa sijaitsee rannikolla ja Lapissa. Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta löytyy vain kaksi kohdetta: Kukkia ja Kirkkojärven ympäristön lintuvedet Kangasalla.

Mittavat kunnostushankkeet työllistävät Aito Suvi ry:n hallitusta tulevina vuosina. Sen puheenjohtajana toimii Reijo Syrjäläinen. Vuosikokouksessa 6.3. valittiin uusi hallitus, jossa jatkavat Kukkian suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Eija Gaily, Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puhakka ja Aito Suvi ry:n sihteeri Tommi Liljedahl. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä ja vesiensuojelun asiantuntija Seppo Rekolainen.