Uutiset

Rautajärven kalastajien mielestä verkot eivät likaantuneet entiseen malliin, kun Myllyojan suulle valmistui kosteikko puolitoista vuotta sitten. Kosteikossa kiertävän ja viivähtävän veden hienoaines laskeutuu altaaseen, josta se ajetaan maanparannusaineeksi pellolle.

– On se suojärven vettä kirkkaampaa, nelosluokkalaiset arvelevat Pakanrannan laiturilla, kun yksi oppilaista ottaa vesinäytteen.

Sitä verrataan humuksen tummentamaan veteen ja Pinteleen näytteeseen. Niiden rinnalla Pakanrannan vesi näyttää juotavan puhtaalta.

”Vesi on kirkasta ja näkösyvyys noin kolme metriä”, nelosluokkalaiset kirjaavat havaintonsa vihkoon.

Kesän ensimmäinen vesi-ilta järjestetään Aitoon Kankahovissa maanantaina 5.6. kello 18. Asiantuntijaksi saapuu kosteikkoasiamies Antti Happonen.

Pälkäneen 3.–5.-luokkalaiset pääsevät viimeisillä kouluviikoilla tutkimaan kotirantojaan Suvi-hankkeen vesistöpajoilla. Rannan tehtävärasteilla mitataan muun muassa veden näkösyvyyttä, lämpötilaa ja happamuutta, otetaan vesinäytteitä sekä tutkitaan ja tunnistetaan vedestä löytyviä ötököitä ja kasveja.

Vesistöpajat herättelevät kiinnostusta kotirannan kunnosta, vesien tilasta ja eliöstöstä. Käytössä on ammattilaisten työkaluja: pinnan alle kurkistetaan vesikiikareilla ja näkösyvyyttä määritetään mittalevyllä.

Suvi-hanke järjestää toukokuun aikana kaksi maastopäivää, joissa kartoitetaan ravinnekuormitusta pienentäviä kunnostustoimia.

Keskiviikkona maanomistajat, KVVY Tutkimus Oy:n johtaja Janne Pulkka sekä Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen ja metsäasiantuntija Ilkka Heinonen kiersivät Rautajärven, Haltianselän ja Pälkäneveden kohteita.

Kevään tulvahuippu saavutettiin tänä keväänä toukokuun ensimmäisellä viikolla. Pälkäneen järvien pinnat nousivat hieman keskivertokevättä korkeammalle, mutta jäivät noin 25 senttimetriä alemmas kuin viime keväänä.

Talvi oli runsasluminen. Osa talven sateista tuli vetenä, ja järvien pinnat nousivat parilla kymmenellä senttimetrillä jo tammikuussa. Varsinaiset kevättulvat nostivat pintoja saman verran huhtikuun toisesta viikosta alkaen.

Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Otso Ahonen pujottelee vesakon läpi ojalle. Sitä pitkin Rautajärven Sammalsuon vedet virtaavat Härmiänojaan, joka laskee Niemisjärven ja Myllyjoen kautta kohti Kukkiaa.

Suvi-hanke teetti kevään aikana ojavesitutkimuksia Pälkänevedellä ja Kukkialla. Vesinäytteet otettiin 12 ojalta huhtikuun lopussa, kun sulamisvesiä oli runsaasti liikkeellä.

Pälkäneen järvien kevättulvat jäävät viimevuotista maltillisemmaksi, sillä talven vesisateet ovat sulattaneet osan lumista.

Viime keväänä Pälkäneen järvien pinnat nousivat huhtikuun puolivälin jälkeen yli 40 senttimetriä kuukauden aikana. Poikkeuksellisen nopea pinnannousu johtui runsaslumisesta talvesta ja myöhäisestä keväästä.