Uutiset
Nuorten virta -hanke palkittiin Pälkäneen parhaana Leader-hankkeena
Hertta Raivio (vasemmalla), Erika Tuomi ja Liisa Makkonen kiersivät kesän 2022 aikana 40 tapahtumassa esittelemässä Pälkäneen vesien tilaa ja niiden hyväksi tehtävää työtä.
Nuorten virta -hanke on palkittu rahoituskauden 2014–2022 parhaana Leader-hankkeena Pälkäneellä. Valinnan tehnyt Pirkan Helmi ry:n hallitus kiitteli, että hankkeessa hyödynnettiin taitavasti eri rahoituslähteitä: Leader-rahoituksella toteutettu nuorten hanke täydensi ympäristöministeriön rahoittamaa Suvi-hanketta.
Suvi-hankkeen ensimmäinen kunnostuskohde rakennetaan Pitkäjärvelle
Pitkäjärven kunnostusyhdistys kunnosti syksyllä 2021 Lemperinojan varteen rakennettua laskeutusallasta, joka oli täyttynyt kolmessa vuodessa liejulla. Ensi syksynä kunnostetaan Kalalähteenojaa.
Suvi-hankkeen ensimmäinen vesienkunnostuskohde rakennetaan syksyllä Aitoon ja Vuolijoen välissä sijaitsevan Pitkäjärven Kalalähteenojalle.
Aito Suvi ry päätti vesienkunnostushankkeiden rahoituksesta
Aito Suvi ry:n ensimmäinen vesienkunnostuskohde on Pitkäjärven Kalalähteenoja. Maa-ainesten huuhtoutumista hillitään ojan varteen rakennettavilla pohjapadoilla. Lisäksi veden nousua pelloille estetään lisäksi lasku-uoman perkauksella, ojarummun laskemisella ja kaksitasouomalla.
Aito suvi ry:n vuosikokous päätti vesienkunnostushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen omarahoitusosuuksista. Yhdistys osallistuu suunnittelun omarahoitusosuuteen enintään 50 %:n osuudella ja rakennushankkeiden omarahoitusosuuteen enintään 75 %:n osuudella.
Suvi-lehti kertoo Pälkäneen järvien tilasta ja niiden hyväksi tehtävästä työstä
24-sivuinen Suvi-lehti jaetaan keskiviikkona 16.11. Sydän-Hämeen Lehden välissä.
Keskiviikkona 16.11. Sydän-Hämeen Lehden välissä jaettava Suvi-lehti kertoo Pälkäneen järvien tilasta ja niiden hyväksi tehtävästä työstä. 24-sivuiseen lehteen on koottu tutkimustietoa muun muassa Kukkialta ja Pälkänevedeltä sekä esimerkkejä siitä, miten järvien tilaa parannetaan.
Paksu lumikerros hidastaa järvien jäätymistä – sähköpula voi lisätä juoksutusta ja laskea pintaa
Kukkian pinta nousi keväällä lähelle ennätyskorkeuksia. Puoli vuotta myöhemmin lähennellään ennätyksellisen matalia lukemia.
Alkuviikon runsaista lumisateista kertyi paksu eristävä kerros, joka hidastaa jäiden vahvistumista. Suurten järvien selät eivät ole ehtineet jäätyä kunnolla, ja sen vuoksi jäillä liikkuminen ei ole vielä turvallista.
Järvien pinnat ovat 20–30 senttimetriä tavanomaista matalammalla. Pinnat pysyvät kevääseen saakka poikkeuksellisen alhaalla ilman runsaita vesisateita ja lumien sulamista.
Viljelijöiden joulupuuroilla kuullaan vesienkunnostushankkeista ja maan kasvukunnosta
Pasi Mattila levitti viime kesänä peltoihin rakennekalkkia, joka parantaa maan rakennetta savimailla.
Suvi-hanke tarjoaa maanantaina 12.12. kello 9.30 Aitoon Honkalan alakerrassa joulupuurot viljelijöille. Yhdessä Pälkäneen ja Luopioisten MTK:n kanssa järjestettävässä tilaisuudessa kuullaan Pälkäneen vesienkunnostushankkeiden tilanteesta ja edistämisestä. Lisäksi Lauri Lehtilä ProAgria Etelä-Suomesta kertoo maan kasvukunnosta sekä CAP27-suunnitelman mahdollisuuksista tähän liittyen.
Järvet ovat jäätymässä poikkeuksellisen matalalle
Kukkian pinta kääntyy tavallisesti nousuun lokakuun vaihteessa, mutta tänä vuonna se jatkaa laskuaan vielä marraskuun lopussa.
Sydän-Hämeen järvet ovat jäätymässä poikkeuksellisen matalalle.
Kukkian vedenkorkeus kääntyy tavallisesti nousuun lokakuun vaihteessa, mutta tänä vuonna se jatkaa laskuaan vielä marraskuun lopussa. Pinta on parikymmentä senttimetriä tavallista alempana ja edelleen laskussa. Mikäli runsaat sateet eivät nosta pintaa ennen talvea, vedenkorkeus voi pysyä kevääseen saakka poikkeuksellisen matalalla.
Mallasvedellä pinnanlasku pysähtyi lokakuun alussa, kun se saavutti tason, joka mahdollistaa juoksutuksen pienentämisen Valkeakoskella.
Vesienkunnostuskurssilla suunnattiin katseet kotirantaa kauemmas
Suvi-hanke järjesti yhdessä Valkeakoski-opiston kanssa vesienkunnostuskurssin syksyllä 2021 ja 2022. Molemmat kurssit toteutettiin etäopetuksena, ja mukana oli lähes parikymmentä ranta-asukasta ja viljelijää.
Elävän elämän esimerkit auttavat alkuun kunnostustoimissa
Ensimmäinen vesienhoitotoimi on kahvinkeitto. Terttu Salmela kokosi Rautajärven Kantolanlahden ranta-asukkaat kahvipöydän ääreen pohtimaan, mitä järven hyväksi voitaisiin tehdä.
– Parasta ovat olleet elävän elämän esimerkit, toistui useammassakin palautteessa, kun syksyn ajan jatkunut Kotiranta kuntoon -kurssi päättyi torstaina.