Uutiset
Aito Suvi ry pienentää järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta seitsemässä kunnostuskohteessa
Aito Suvi ry:n ensimmäinen kunnostuskohde valmistui loppuvuodesta Pitkäjärvelle (1). Vuosien 2024 ja 2025 kunnostuskohteet Kukkialla ja Pälkänevedellä: Tuppioja (2), Rautianoja (3), Holja (4), Haltian pappila (5), Epaalanlahden kosteikot (6), Epaalanlahden biosuodatusallas (7) ja Häyläsuo (8). Vuoden 2024 aikana laaditaan kunnostussuunnitelmat Pohjalahden Kirkkolahteen (9) ja Ajoksenlahteen (10), Pyhäpohtiaan (11), Hasianlahdelle (12), Aitoon Myllyojalle (13), Haltianselän Soukkionpohjaan (14) ja Säynäjärven ojaan (15) sekä Rautajärven Sirinojalle (16). Punaisella pallolla kohteet, joille on jo teetetty kunnostussuunnitelmat.
Mittavat kunnostushankkeet hallitsevat Aito Suvi ry:n toimintaa tänä ja ensi vuonna. Yhdistys on hakenut rahoitusta neljälle Kukkian ja kolmelle Pälkäneveden kunnostuskohteelle. Niiden avulla pienennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta.
Mittavimmat kunnostuskohteet ovat Kortteenpohjan Tuppioja ja Epaalanlahdelle laskevat ojat. Tuppiojalle rakennetaan kaksi kosteikkoa, virtausta hillitseviä pohjakynnyksiä ja metsäallas. Epaalaan toteutetaan kolme kosteikkoa, biosuodatusallas ja kaksitasouomaa.
Kantolanlahden Herninsalmeen haetaan ruoppauslupaa
Herninsalmen ruoppaussuunnitelmaa ja Kantolanlahden vesienhallintakohteiden esiselvitystä esiteltiin ranta-asukkaille hiihtolomaviikolla Rautajärven koululla.
Aito Suvi ry hakee Aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa Kantolanlahden Herninsalmen ruoppaukseen.
Järvet jäätyvät korkealle
Mallasveden pinta nousi lokakuun alun jälkeen lähes 30 senttimetriä.
Marraskuun lopun pakkaset tuovat järviin jääkannen. Sateisen syksyn jäljiltä vedenpinta on reilut parikymmentä senttimetriä normaalitalvia korkeammalla.
Tavallisesti järvien pinnat laskevat lokakuussa alimmilleen, kunnes nousevat hieman vuodenvaihteen jälkeen. Tänä syksynä vedenpinta nousi lokakuun alusta alkaen nopeasti. Pienillä järvillä saavutettiin lähes kevään tulvakorkeudet. Kukkialla ja Mallasvedelläkin pinnat nousivat kolmisenkymmentä senttimetriä.
Nousu taittui marraskuun puolivälissä. Pinnat jäävät noin nykytasolleen, kun järvet jäätyvät.
Kotiranta kuntoon -kurssin päätteeksi kerrattiin onnistuneen kunnostushankkeen avaimia
Kotiranta kuntoon -kurssin asiantuntijat ovat korostaneet kerta toisensa jälkeen kolmea ydinviestiä:
Viljelijäkahveilla kuultiin tilusjärjestelystä: kaikki hyötyvät, kun viljelysmaat kootaan isommiksi kokonaisuuksiksi ja lähemmäs tilakeskusta
Joel Pulkkinen esitteli viljelijäkahveilla tilusjärjestelyä, jonka avulla peltolohkot kootaan isommiksi kokonaisuuksiksi lähemmäs tilakeskusta.
Maatilojen määrä Suomessa puolittuu noin 25 vuoden välein. Sodista alkaen jatkunut kehitys on johtanut siihen, että tuotantoaan jatkavat tilat ovat entistä suurempia. Niiden viljelysmaat ovat usein pirstoutuneet pitkin pitäjiä, koska peltoja ostetaan ja vuokrataan sieltä, missä niitä on tarjolla.
Suomessa viljellään turhan pieniä peltotilkkuja, jotka sijaitsevat kaukana tilakeskuksesta.
Aito Suvi ry:llä on kädet täynnä töitä – alkuvuodesta on suunniteltu jo 23 kunnostuskohdetta, joita toteutetaan tulevina vuosina
Aito Suvi ry toteuttaa kunnostustoimia, joilla vähennetään Pälkäneen järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Ensimmäinen kohde Pitkäjärven Kalalähteenojalla (vihreä kolmio) valmistuu tänä vuonna. Myös Aitoon Myllyojan kunnostussuunnitelmat ovat valmiit. Marraskuussa valmistuvat 13 ojan kunnostussuunnitelmat (keltainen kolmio). Lisäksi haetaan Leader-rahoitusta kahdeksan kohteen suunnitteluun (punainen kolmio).
Vesienhoito on pitkäjänteistä työtä. Kunnostushankkeiden liikkeelle saaminen vie vuosia ja tulosten näkyminen vielä kauemmin.
Suvi-hanke aloitti työnsä Pälkäneen järvien hyväksi vuoden 2021 alussa. Jo ensimmäisenä keväänä perustettiin Aito Suvi ry, joka jatkaa työtä, kun hanke päättyy tämän vuoden lopussa.
Sidosryhmäverkoston rakentamiseen kannattaa varata aikaa
Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen esitteli vesienkunnostushankkeiden etenemistä Kotiranta kuntoon -kurssilla.
Kun sinilevälautat tai vesikasvit valtaavat rannan, ei ole viranomaista, joka rientäisi apuun.
– Vesienhoito ei kuulu kenellekään, Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen sanoo.
Mutta järven ympärillä on laaja joukko asianosaisia, asiantuntijoita, edunvalvojia ja muita sidosryhmiä, joihin on pidettävä yhteyttä, kun ryhtyy kunnostamaan järveä. Vesienhoidossa tarvittavan verkoston rakentaminen vie aikaa.
Syksyn rahoitushaku käynnissä – kurssilla kuultiin vesienhoidon rahoituksesta
Kukka Kujala kannustaa seuraamaan rahatpintaan.fi -sivustoa. Sinne on koottu tietoa vesienkunnostukseen saatavasta rahoituksesta, hanke-esimerkkejä ja vinkkejä omarahoitusosuuden keräämiseen.
Vesienhoitoon on haettavissa ELY-keskuksen rahoitusta marraskuun loppuun saakka. Sen avulla parannetaan vesien tilaa ja vesiluonnon monimuotoisuutta.
Rahoitus kohdistetaan ennen kaikkea valuma-alueella tehtäviin toimiin.
– Resurssit ovat pienenemässä. Niittohankkeille ja muille järvessä tehtäville toimille tuskin riittää rahoitusta, Kukka Kujala Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo.
Vesienhoidon asiantuntija esitteli vesienhoidon rahoitusta Kotiranta kuntoon -kurssilla.
Järvien pinnat poikkeuksellisen korkealla
Mallasvesi on noussut lähes 30 senttimetriä lokakuun alun jälkeen. Pinta on jo 30 senttimetriä ajankohdan keskiarvolukemia korkeammalla, ja sen ennustetaan vielä nousevan toistakymmentä senttimetriä parin viikon aikana.
Järvien pinnat ovat sateisen syksyn jäljiltä poikkeuksellisen korkealla. Pienillä järvillä ollaan kevättulvakorkeuksissa ja suurilla järvillä lähestytään niitä.
Mallasveden ja Pälkäneveden pinta on 40 senttimetriä korkeammalla kuin vuosi sitten ja 30 senttimetriä korkeammalla kuin marraskuun puolivälissä keskimäärin. Myös Kukkia on parikymmentä senttimetriä ajankohdan keskivertolukemia korkeammalla. Sateita on tullut niin runsaasti, että pintojen ennustetaan nousevan parin viikon aikana vielä reilut kymmenen senttimetriä.