Uutiset
Niitto on kohentanut Padankosken vesiä – tänä kesänä vesikasvillisuutta kerättiin kahdesti
Sopiva tuulensuunta helpottaa niittojätteen kesäämistä järvestä. Kuva: Miika Utoslahti.
Padankosken kyläyhdistys on niittänyt kohta kymmenen vuoden ajan vesikasvillisuutta kylän uimarannan edustalta. Jokakesäisten talkoiden ansiosta vesikasvillisuus on vähentynyt ja niittoaluetta on voitu laajentaa.
Rantojen umpeenkasvu, vedenkorkeuden vaihtelu ja veden samentuminen huolettavat vesistökyselyn vastaajia
Juhannuksen aikoihin rehottanut sinilevä huoletti monia Pälkäne- ja Mallasveden ranta-asukkaita, jotka ovat vastanneet vesistökyselyyn. Heinäkuussa sinilevää ei ole juuri havaittu.
Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen vesistökysely on kerännyt ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana lähes 150 vastausta. Noin puolet vastaajista on kesäasukkaita ja puolet kanta-asukkaita.
Ahkerimmin kyselyyn on vastattu Kukkian rannoilta, josta on kertynyt 60 vastausta. Pälkäne- ja Mallasveden tilaa on arvioinut lähes yhtä moni. Loput vastaukset ovat pienempien järvien rannoilta.
Vesiensuojeluhankkeen kyläkiertue jatkuu lauantaina – Kukkolassa ja Luikalassa puhutti sinilevä
Salmentaan rannoilla vapaa-aikaa viettävä Railion perhe kertoi Luikalassa järvihavainnoistaan ja pohti, mitä mökkiläinen voi tehdä vesien hyväksi. Suvi-esittelypisteen takana nuorten ohjaaja Olli Holmén.
Vihreän eri sävyissä lainehtineet sinilevälautat säikäyttivät Pälkäneveden ranta-asukkaita juhannuksen aikaan. Tuuli keräsi etelärannoille sinilevää eniten miesmuistiin ja Pälkäneveden saarissakin havaittiin ensimmäistä kertaa sinilevää. Sen sijaan pohjoisrannoilla Sappeessa ja Luikalassa selvittiin vähemmällä.
Levähavaintojen säikäyttämät mökkiläiset soittelivat tutuille, kannattaako rannoille lähteä. Sinilevä hävisi parissa päivässä, vaikka helteet yltyivät ja rantavedet lämpenivät lähes 30-asteisiksi.
Multava maa pitää ravinteet ja kosteuden kasvien käytössä
Sari Hiltunen esittelee peltoa, jonka kasvukunnosta on huolehdittu. Vajaat neljä vuotta sitten levitetty paperitehtaan ravinnekuitu on lisännyt maan multavuutta, minkä ansiosta ravinteet ja kosteus pysyvät kasvien käytössä.
– Olisiko rautakankea, joku vitsailee, kun Sari Hiltunen lyö lapion mansikkapeltoon.
Maa on tiivistä ja kovaa, vaikka pelto on samanlaista hietamaata kuin tien toisella puolella. Siellä lapio upposi kuoppatestissä helposti maahan, joka mureni hienoiksi muruiksi montun ympärille.
Kukkian Natura-rantojen kunnostus edellyttää ormioselvitystä – niitosta tai ruoppauksesta kannattaa olla ajoissa yhteydessä ELY-keskukseen
Salla Taskinen sanoo, vesikasvien niitossa kannattaa keskittyä pinnan päällä kasvaviin ilmaversoisiin kasveihin. Niiden määrä vähenee, kun niitto toistetaan muutamana vuonna peräkkäin. Kellus- ja uposlehtisten kasvien ravinteet sen sijaan ovat juurissa, eikä niitto juuri vähennä niiden määrää.
Kukkian Haltianselälle loppukesäksi suunniteltu niittohanke nosti esiin erityisvaatimuksen: rannan kunnostus Natura-alueella edellyttää luontokartoitusta. Näin varmistetaan, ettei niitosta aiheudu haittaa ormiolle. Ormio on harvinainen karujen vesien kasvi, joka ei kasva Suomessa missään muualla kuin Kukkialla.
Kukkian rannalla niitto saattaa edellyttää ormio-selvitystä
Niittoa Pitkäjärvellä. Kuva: Pitkäjärven kunnostusyhdistys.
Loppukesä on parasta rantojen niittoaikaa, koska silloin vesikasvien ravinteet ovat versoissa, eivätkä juurissa. Kun niitetyt kasvit kompostoidaan riittävän kaukana rannasta, niiden mukana saadaan pois järveä rehevöittäviä ravinteita.
Hae Suvi-lehti tai lue näköislehti
Suvi-lehti
Suvi-vesiensuojeluhankkeen kesälehti on jaossa muun muassa Laitikkalassa Suttisen marjatilalla, Onkkaalassa Niitty-Seppälän kesätorilla, Luopioisissa Mikkolan Navetalla ja Vihavuoden koskikahvilassa. Näköislehti luettavissa myös Lehtiluukussa.
Millainen jätevesijärjestelmä rantaan tarvitaan?
Heikki Pietilällä on 16 vuoden kokemus jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta.
Järvivedet ovat paremmassa kunnossa kuin 50 vuotta sitten, koska viemäriverkko on laajentunut ja viemäriin johdetut jätevedet puhdistetaan tehokkaasti.
Mitä kuuluu Mallasvedelle – koululaiset tutkivat kotijärveään vesistöpajalla
Vesikiikarilla pääsee kurkistamaan pinnan alaista elämää.
Näkösyvyydeksi on mitattu 2,2 metriä. Vesi on havaittu värittömäksi ja kirkkaaksi. Kasvillisuutta ja pohjaeläimiä löytyi vain vähän.
– Mallasvesi on karu ja kirkas järvi, Kostian koulun nelosluokkalaiset päättelevät.
Keskellä kylää sijaitseva Pakanranta on kaikille tuttu. Vesistöpajalla kotirantaa tutkitaan tarkemmin: kurkistetaan pinnan alle vesikiikareilla ja otetaan ammattilaisten työkaluilla vesinäytteitä. Tehtävärasteilla tunnistetaan myös vedestä ja rannasta löytyviä ötököitä ja kasveja.