Uutiset

Missä kunnossa oma koti- tai suosikkirantasi on? Mitä muutoksia olet huomannut veden näkösyvyydessä, kasvillisuudessa, kalastossa tai levien määrässä? Mitkä seikat vaikuttavat Pälkäneen vesien tilaan tai houkuttavuuteen?

Suvi-vesiensuojeluhanke kerää tietoa ja kokemuksia Pälkäneen vesistöjen tilasta alueellisen vesienhoitosuunnitelman laadintaa varten. Kyselyn vastauksia käytetään myös Suvi-hankkeen jatkosuunnittelussa.

Pälkäneen vesiensuojelun tueksi on perustettu kannatusyhdistys. Suvi-vesiensuojeluhankkeen ja mahdollisten jatkohankkeiden aikana kannatusyhdistyksen tärkein tehtävä on varainkeruu. Kun vesiensuojelun kehittämiseen ei enää saada hankerahaa, kannatusyhdistys jatkaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta- ja koulutustoimintaa sekä sidosryhmäyhteistyötä, jotta vesien hyväksi tehtävä työ Pälkäneellä jatkuu.

– Mikä tämä on, vadin äärelle kumartuneet tutkivat vedessä uivaa ötökkää.

Se on tarttunut mukaan, kun vesistöpajan osanottajat ovat kauhoneet näytteen rannan kaislikosta.

Otukselle ei heti löydy nimeä, mutta vadissa käyvä vilinä paljastaa, että vedestä löytyy monenlaista elämää.

Luopioisten Säästöpankkisäätiö laittoi alulle Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen, jolle haettiin Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta Pirkanmaan ELY:n kautta. Säästöpankkisäätiö tukee alueen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä. Puhtaat vesistöt ovat Pälkäneen elinvoiman kannalta tärkeitä: ne tuovat alueelle asukkaita, mökkiläisiä ja kauppaeuroja.

– Koekalastuksia tehdään kuuden vuoden välein valituilla järvillä eri puolilla Suomea. Käytössä on sama menetelmä, joten tuloksia pystytään vertaamaan vuosien ja järvienkin välillä, tutkimusinsinööri Katja Kulo Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

– Tietoja haja-asutusalueen rantakiinteistöjen jätevesijärjestelmistä ei ole kootusti olemassa. Valistunut arvioni on, että noin puolella kiinteistöistä on asiat kunnossa, puolella vielä ei, toimitusjohtaja Heikki Pietilä Insinööritoimisto Heikki Pietilä Oy:stä sanoo.

Kukkia on Pälkäneen järvistä kaikkien tarkimmin tutkittu ja jatkuvan seurannan kohteena. Se kuuluu Natura 2000 -verkostoon harvinaisena hiekkamaiden niukkaravinteisena ja -mineraalisena vesistönä. Kukkia on valtakunnallisesti edustava luontokohde.

Kukkian vesikasvillisuus on Pohjois-Euroopassa omaa luokkaansa. Lajistoon kuuluvat muun muassa raani ja ormio, harvinaiset kirkkaiden vesien kasvit. Ormiota ei Suomessa esiinny muualla kuin Kukkian seudulla.

Kukkia on vesi- ja lokkilintulajistoltaan poikkeuksellisen monipuolinen järvi, sillä Kukkialla on sekä karujen selkävesien lintulajistoa että runsasravinteisempia vesiä suosivaa lajistoa. Kukkia kuuluukin yhtenä alueena kansainväliseen tärkeät lintualueet Euroopassa käsittävään ns. IBA – verkostoon (Important Bird Areas in Europe). Tähän IBA-verkostoon kuuluu Suomesta yhteensä 96 aluetta (Heath ja Evans 2000). Kukkia on valittu tähän verkostoon erityisesti kalalokin ja karuja, vähäravinteisia vesiä suosivan kuikan suurten populaatioiden vuoksi.

– Laiva on hävinnyt, mutta maalaus palasi kotiin, sanoo Aitoon Emäntäkoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Pihkala.