Uutiset

– Kurssin aikana on kirkastunut vesienkunnostuksen kolme vaihetta. Tärkeintä on, että metsistä, soilta ja pelloilta huuhtoutuisi mahdollisimman vähän kiintoainetta ja ravinteita. Siitä, mikä lähtee liikkeelle, pitäisi saada mahdollisimman paljon kiinni ennen vesistöä. Lisäksi järveen päätyneitä ravinteita ja kiintoaineita voidaan poistaa esimerkiksi niittämällä tai ruoppaamalla, aitoolainen Thomas Penttilä sanoo.

Vesienkunnostushankkeet etenevät usein kaksivaiheisesti. Ensin hankitaan rahoitus suunnitteluun ja suunnittelija. Suunnitelman perusteella haetaan rahoitus rakentamiseen. Rahoitusta on saatavissa monen eri kanavan kautta.

Kukkia on mukana Suomen suurimmassa sisävesien suojelu- ja kunnostushankkeessa Freshabit Life:ssa. Seitsemän vuoden ja 20 miljoonan euron hanke keskittyy sisävesien tilan ja monimuotoisuuden parantamiseen erityisesti Natura 2000 -alueilla.

Laskuojat kuntoon -kurssin kolmannessa illassa kuultiin suunnittelun ja yhteistyön merkityksestä. Hyvä suunnitelma ohjaa kunnostustoimia ja helpottaa rahoituksen hakemista.

Järven rehevöityminen hidastuu, kun valuma-alueen ravinteet saadaan pysymään metsissä ja pelloilla. Siinä tarvitaan tiivistä yhteistyötä maanomistajien kanssa.

Hannu Siukola vääntää kaivurinsa käyntiin ja upottaa kauhan vesialtaan keskelle kertyneeseen saarekkeeseen. Kone alkaa nostella hienoa, harmaata liejua kasalle ojan varteen.

Kone on touhunnut hyvän aikaa, kun kauha alkaa tavoittaa reilun kahden metrin syvyydestä tummempaa maata.

– Tuo on alkuperäistä maata. Kaikki sen päälle kertynyt on ojan tuomaa tavaraa, Veikko Hoppula esittelee altaan vierellä.

Saisiko oman järven kunnostushankkeelle rahoitusta? Mitä tietoa järvestä löytää netin karttapalveluista?

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vesi-ilta kokoaa yhteen vesistön kunnostajia ja asiantuntijoita. Keskiviikkona 10.11. kello 17 alkaen järjestettävässä webinaarissa kuullaan syksyn rahoitushauista ja rahoitetuista hankkeista. Yhtenä esimerkkinä toimii Suvi-hanke, jota esittelee Marja-Liisa Suomalainen. Illan lopuksi vaihdetaan kuulumisia alueen muiden vesistön kunnostajien kanssa.

Tämänkesäisten koekalastusten mukaan Kukkian kalamäärä on puolitoistakertaistunut seitsemässä vuodessa. Kalaa nousi monta kertaa enemmän kuin luonnontilaisesta karusta järvestä pitäisi. Korkeat saalismäärät laskivat kalaston ekologisen tilan välttäväksi. Huolta vähentää rakenteen parantuminen: särkikalojen osuus on pienentynyt ja petokalojen osuus kasvanut.

Tämänvuotisten vesinäytteiden perusteella Pälkäneveden tila on hyvä, vaikka etenkin Jouttesselän laskuojat tuovat järveen runsaasti ravinteita ja kiintoainesta. Syvänteissä riitti talvella happea, mutta kesällä Kelppiänselän 17,5-metrisessä syvänteessä happi kävi vähiin. Pohja ei kuitenkaan ollut hapeton. Hapettomissa oloissa pohjaan sitoutunut fosfori pääsee liukenemaan veteen ja syntyy sisäistä kuormitusta.

Aitoon kehitys on näkynyt kylän poikki virtaavassa Myllyojassa. Se on vienyt mukanaan sahalaitoksen purut ja värjäytynyt kangaspainon vesistä.

Myllyoja kirkastui, kun tehtaille ja taajaman jätevesille rakennettiin puhdistamot. Nykyisin jätevedet johdetaan Pälkäneelle, mutta Kouvalanjärvestä Jouttesselälle virtaava oja tuo edelleen Pälkäneveteen ravinteita ja kiintoainesta, sillä se saa vetensä laajalta valuma-alueelta.