Kukkian kalaston tila laski välttäväksi – saaliin määrä puolitoistakertaistui koekalastuksessa

Kalakanta on muuttunut ahvenvaltaiseksi

Kukkian kalakanta on muuttunut 13 vuoden aikana särkikalavaltaisesta ahvenvaltaiseksi. Elokuun alussa tehdyssä koekalastuksessa kappalemäärästä 73 prosenttia ja saalispainosta 55 prosenttia oli ahvenkaloja. Ahventen lisäksi koeverkkoihin tarttui yksittäisiä kuhia ja kiiskiä, jotka kuuluvat myös ahvenkaloihin.

Ahventen lisääntyminen kasvattaa petokalojen osuutta, jos pikkuahvenet varttuvat yli 15-senttisiksi. Silloin ne alkavat syödä särkikaloja ja pikkuahvenia.

Luonnonvarakeskuksen koekalastuksessa verkkoon tarttui selvästi edellisiä tutkimuskertoja enemmän pieniä, 5–7-senttisiä ahvenia. Ahventen suuri määrä kasvatti Kukkian kokonaissaaliin puolitoistakertaiseksi edellisiin koekalastuksiin verrattuna. Myös muilla järvillä saatiin tänä kesänä aiempaa suurempia saaliita. Poikkeuksellisen lämpimän kesän ansiosta tämänvuotiset poikaset saivat hyvän startin: ne kasvoivat kesän aikana tavallista suuremmiksi, minkä ansiosta ne selviävät paremmin myös talvesta.

Kukkialla kalasaaliit kasvoivat selvästi enemmän kuin muilla saman oloisilla järvillä (esimerkiksi Kuohijärvi ja Lammin Pääjärvi). Kukkian rantaviiva on rikkonainen, ja sen ansiosta järveltä löytyy paljon matalia rantoja. Ne tuottavat kaloille runsaasti ravintoa.

Lämpimän kesän vaikutus selviää tulevissa tutkimuksissa

Kalastajan kannalta ahventen lisääntyminen on myönteinen uutinen, mutta järven tilan kannalta kalaa on liikaa. Kukkia on vähähumuksinen järvi, ja luonnontilassa koeverkkoon odotetaan noin kymmentä kalaa, joiden yhteispaino olisi 450 grammaa. Kukkialla verkkoon tarttui keskimäärin 82 kalaa, jotka painoivat 1430 grammaa. Kalojen määrä ja paino ilmentävät kalaston osalta jopa huonoa ekologista tilaa.

Sitä ei selitä pelkästään poikkeuksellisen lämmin kesä. Vaikka tämänvuotiset pikkuahvenet siivottaisiin laskelmasta pois, kalaston ekologinen tila yltäisi vain niukasti tyydyttävän puolelle.

Kalaston lisääntyminen voi kertoa rehevöitymisestä ja ilmastonmuutoksesta. Se pidentää kasvukautta, lämmittää vesiä ja lisää sateita, jotka huuhtovat ravinteita etenkin kasvipeitteettömästä maasta.

Rehevöitymisessä karuun järveen tulee lisää ravinteita. Aluksi siitä voi olla hyötyä järven koko ravintoketjulle, mutta pitemmän päälle se heikentää järven kokonaistilaa ja muuttaa kalastoa särkikalavaltaisemmaksi.

Myös lämpenemisestä on hyötyä särki- ja ahvenkaloille, etenkin kuhalle. Ahvenen ja kuhan lisääntyminen voi pitää särkikalakantoja kurissa. Toisaalta muun muassa muikku, siika ja made kärsivät sekä rehevöitymisestä että lämpenemisestä, jolloin kalaston rakenne menee huonompaan suuntaan.

Kukkian tämänkesäisessä koekalastuksessa pikkusärkien määrä ei lisääntynyt ahventen tapaan. Luultavasti särjenkin poikasia on aikaisempia koekalastuskertoja enemmän. Sileä ja liukas särki kuitenkin luikahtaa helposti läpi pienisilmäisestä verkosta, johon ahvenen poikanen tarttuu piikeistään. Pienempien, alle kymmensenttisten särkien vähäisyys saattaa myös kertoa kesän poikkeusoloista. Normaalisti vuoden vanhat poikaset olisivat loppukesästä noin kymmensenttisiä, mutta nyt ne olivat saattaneet kasvaa yli 11-senttisiksi, joita saatiin paljon enemmän.

Seuraavassa koekalastuksessa vuonna 2027 saadaan lisätietoa siitä, mikä osuus poikkeuksellisen lämpimällä kesällä oli rajusti kasvaneeseen kalamäärään.

Kukkian tila heikentynyt kalaston perusteella

Kukkia kuuluu Naturaan, ja sen tilaa seurataan tarkasti. Se toimii myös referenssijärvenä, johon saman tyypin järviä verrataan.

Kukkialla on tänä vuonna tutkittu kalojen lisäksi pohjaeläimet ja kasvillisuus. Vesinäytteet on otettu kolmesti. Ravinnepitoisuus, happamuus, näkösyvyys ja muut mitattavat arvot kertovat järven fysikaalis-kemiallisesta tilasta. Edelliskerroilla Kukkian vedenlaatu on ollut hyvä.

Hydromorfologisten tekijöiden kannalta Kukkian tila on arvioitu erinomaiseksi, sillä ihminen ei ole aiheuttanut vesistössä suuria muutoksia, esimerkiksi vaellusesteitä tai vedenpinnan liiallista laskua talvisin.

Järven ekologiseen tilaan vaikuttavat ennen kaikkea biologiset laatutekijät: kasviplanktonin, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tila. Kukkian kasviplanktonia on tutkittu säännöllisesti 1990-luvun puolivälistä alkaen, ja siltä osin tila on erinomainen. Vesikasvillisuuden tilaa on seurattu vuodesta 2009, ja tila on hyvä. Pohjaeläinten tilaa on seurattu vuodesta 2008, ja tila on tyydyttävä.

Kalojen osalta Kukkian tila on edelliskerroilla ollut tyydyttävä, mutta tämänvuotiset tulokset laskevat sen välttävään luokkaan. Se tulee myös vaikuttamaan, kun muiden tulosten valmistuttua arvioidaan, onko ekologinen tila kokonaisuudessaan pysynyt hyvänä.

Särkikalojen osuus pieneni ja petokalojen osuus kasvoi

Ekologinen tila on sitä parempi, mitä vähäisempi vaikutus ihmisellä on järveen. Kalasto kertoo osaltaan ekologisesta tilasta.

Luonnonvarakeskuksen koekalastuksessa selvitetään järven kalayhteisön rakennetta sekä kalalajien välisiä runsaussuhteita. Kukkian kalastoa tutkitaan järven länsiosassa. Kuuden vuoden välein tehtävään tutkimukseen arvotaan 1500 hehtaarin alueelta ruutuja kolmelta eri syvyysvyöhykkeeltä: alle kolmen metrin syvyydestä, 3–10 metrin syvyydestä ja 10–20 metrin syvyydestä. Keskisyviin vesiin lasketaan pohjaverkon lisäksi myös pintaverkko ja syviin vesiin välivesiverkko. Verkkoihin tarttuneet kalat lasketaan ja punnitaan.

Elokuisen koekalastuksen kokonaissaalismäärän kasvu kertoo ekologisen tilan heikentymisestä. Sitä arvioitaessa huomioidaan myös särki- ja petokalojen määrä. Niissä Kukkialla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Lisäksi järvestä löytyy muikkuja ja mateita, jotka kertovat hyvästä tilasta.

Tämänvuotisessa koekalastuksessa uusia lajeja olivat sulkava ja säyne. Kaikkiaan Kukkialta saatiin 11 eri kalalajia.

Ahvenkalojen osuus saaliista kasvoi edellisiin koekalastuksiin verrattuna. Verkkoihin tarttuneista kaloista 2/3 oli ahvenia. Saaliin painosta ne muodostivat puolet. Särkiä koeverkkojen kaloista oli lähes 20 prosenttia ja painosta 28 prosenttia.

Rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen osuus saaliin painosta laski 42 prosenttiin. Aiemmin Kukkian särkikalamäärä on ilmentänyt huonoa tilaa, nyt tyydyttävää.

Petokalojen osuus painosta kasvoi 20 prosenttiin. Pedon virkaa hoitavat kuhat, hauet, mateet ja suuret ahvenet. Kuhan poikasia ei tarttunut koeverkkoihin Kukkialla, eikä myöskään Kuohijärvellä, jossa sielläkin on harva kuhakanta.

Kukkialle on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana kuhaistutuksia joka vuosi, joten kuhan luontaista lisääntymistä järvellä ei voida varmistaa koekalastusten perusteella. Luultavasti kuha kuitenkin lisääntyy, sillä sille ei pitäisi olla mitään estettä.