Ajankohtaista
Kukkian Natura-rantojen kunnostus edellyttää ormioselvitystä – niitosta tai ruoppauksesta kannattaa olla ajoissa yhteydessä ELY-keskukseen
Salla Taskinen sanoo, vesikasvien niitossa kannattaa keskittyä pinnan päällä kasvaviin ilmaversoisiin kasveihin. Niiden määrä vähenee, kun niitto toistetaan muutamana vuonna peräkkäin. Kellus- ja uposlehtisten kasvien ravinteet sen sijaan ovat juurissa, eikä niitto juuri vähennä niiden määrää.
Kukkian Haltianselälle loppukesäksi suunniteltu niittohanke nosti esiin erityisvaatimuksen: rannan kunnostus Natura-alueella edellyttää luontokartoitusta. Näin varmistetaan, ettei niitosta aiheudu haittaa ormiolle. Ormio on harvinainen karujen vesien kasvi, joka ei kasva Suomessa missään muualla kuin Kukkialla.
Kukkian rannalla niitto saattaa edellyttää ormio-selvitystä
Niittoa Pitkäjärvellä. Kuva: Pitkäjärven kunnostusyhdistys.
Loppukesä on parasta rantojen niittoaikaa, koska silloin vesikasvien ravinteet ovat versoissa, eivätkä juurissa. Kun niitetyt kasvit kompostoidaan riittävän kaukana rannasta, niiden mukana saadaan pois järveä rehevöittäviä ravinteita.
Vesistölähettiläänä pääsi oppimaan ja vaikuttamaan
Hertta Raivio, Annukka Linnainmaa ja Aaro Ylipää toimivat vesistölähettiläinä ensimmäisen kolmen viikon jakson ajan.
Meidän, ensimmäisten vesistölähettiläiden työjakso käynnistyi kesäloman alusta ja päättyy juhannuksena. Olemme oppineet tänä aikana paljon, kuten lisää tietoa vesistöistämme ja niiden voinnista, eliöistä ja rehevöitymisestä. Olemme myös kehittyneet kontakteissa ihmisiin sekä sisällön luomisessa sosiaaliseen mediaan. Olemme päässeet vaikuttamaan paljon muun muassa kuntalaisaloitteen muodossa.
Sinilevä kertoo rehevöitymisestä
Sinilevää Pälkäneveden rannassa.
Juhannusta edeltävän viikon helteet saivat hakeutumaan rannoille. Monen laiturin kupeessa odotti ikävä yllätys: veden seasta erottui sinilevähippusia. Paikoin levä oli muodostanut vihreitä lauttoja.
Sinilevä ei ole levä, vaan yhteyttävä bakteeri, joka mahdollisti 3,5 miljardia vuotta sitten elämän syntymisen: korkeampien elämänmuotojen kehittyminen perustui sinilevän tuottamaan happeen ja lehtivihreään.
Sinilevä
On taas tullut se aika, kun pitää katsoa tarkkaan, mitä vettä käyttää tai minkälaiseen veteen kehonsa pistää. Sinileväkausi on siis alkanut.
Hae Suvi-lehti tai lue näköislehti
Suvi-lehti
Suvi-vesiensuojeluhankkeen kesälehti on jaossa muun muassa Laitikkalassa Suttisen marjatilalla, Onkkaalassa Niitty-Seppälän kesätorilla, Luopioisissa Mikkolan Navetalla ja Vihavuoden koskikahvilassa. Näköislehti luettavissa myös Lehtiluukussa.
Laitikkalaan ympäristöystävällinen matonpesumahdollisuus
Moikka lukija! Oletko jo tietoinen Laitikkalan matonpesumahdollisuuksista tai haluaisitko luontoystävällisen matonpesupaikan Laitikkalaan?
Millainen jätevesijärjestelmä rantaan tarvitaan?
Heikki Pietilällä on 16 vuoden kokemus jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta.
Järvivedet ovat paremmassa kunnossa kuin 50 vuotta sitten, koska viemäriverkko on laajentunut ja viemäriin johdetut jätevedet puhdistetaan tehokkaasti.
Mitä kuuluu Mallasvedelle – koululaiset tutkivat kotijärveään vesistöpajalla
Vesikiikarilla pääsee kurkistamaan pinnan alaista elämää.
Näkösyvyydeksi on mitattu 2,2 metriä. Vesi on havaittu värittömäksi ja kirkkaaksi. Kasvillisuutta ja pohjaeläimiä löytyi vain vähän.
– Mallasvesi on karu ja kirkas järvi, Kostian koulun nelosluokkalaiset päättelevät.
Keskellä kylää sijaitseva Pakanranta on kaikille tuttu. Vesistöpajalla kotirantaa tutkitaan tarkemmin: kurkistetaan pinnan alle vesikiikareilla ja otetaan ammattilaisten työkaluilla vesinäytteitä. Tehtävärasteilla tunnistetaan myös vedestä ja rannasta löytyviä ötököitä ja kasveja.