Ajankohtaista
Vesi-ilta tarjoaa tietoa kunnostushankkeiden rahoituksesta ja suunnittelusta
Saisiko oman järven kunnostushankkeelle rahoitusta? Mitä tietoa järvestä löytää netin karttapalveluista?
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vesi-ilta kokoaa yhteen vesistön kunnostajia ja asiantuntijoita. Keskiviikkona 10.11. kello 17 alkaen järjestettävässä webinaarissa kuullaan syksyn rahoitushauista ja rahoitetuista hankkeista. Yhtenä esimerkkinä toimii Suvi-hanke, jota esittelee Marja-Liisa Suomalainen. Illan lopuksi vaihdetaan kuulumisia alueen muiden vesistön kunnostajien kanssa.
Kukkian kalaston tila laski välttäväksi – saaliin määrä puolitoistakertaistui koekalastuksessa
Tämänkesäisten koekalastusten mukaan Kukkian kalamäärä on puolitoistakertaistunut seitsemässä vuodessa. Kalaa nousi monta kertaa enemmän kuin luonnontilaisesta karusta järvestä pitäisi. Korkeat saalismäärät laskivat kalaston ekologisen tilan välttäväksi. Huolta vähentää rakenteen parantuminen: särkikalojen osuus on pienentynyt ja petokalojen osuus kasvanut.
Sappeen ojat tuovat eniten ravinteita Pälkäneveteen
Tämänvuotisten vesinäytteiden perusteella Pälkäneveden tila on hyvä, vaikka etenkin Jouttesselän laskuojat tuovat järveen runsaasti ravinteita ja kiintoainesta. Syvänteissä riitti talvella happea, mutta kesällä Kelppiänselän 17,5-metrisessä syvänteessä happi kävi vähiin. Pohja ei kuitenkaan ollut hapeton. Hapettomissa oloissa pohjaan sitoutunut fosfori pääsee liukenemaan veteen ja syntyy sisäistä kuormitusta.
Ravinteita huuhtoutuu vesiin, koska Aitoon tierumpu patoaa vedet pelloille
Aitoon kehitys on näkynyt kylän poikki virtaavassa Myllyojassa. Se on vienyt mukanaan sahalaitoksen purut ja värjäytynyt kangaspainon vesistä.
Myllyoja kirkastui, kun tehtaille ja taajaman jätevesille rakennettiin puhdistamot. Nykyisin jätevedet johdetaan Pälkäneelle, mutta Kouvalanjärvestä Jouttesselälle virtaava oja tuo edelleen Pälkäneveteen ravinteita ja kiintoainesta, sillä se saa vetensä laajalta valuma-alueelta.
Järvi on valuma-alueensa peili – siksi vesien kunnostus pitää aloittaa valuma-alueelta
18 ranta-asukasta ja viljelijää suunnittelee omia vesistönkunnostushankkeita syyskuun alussa käynnistyneellä Laskuojat kuntoon -kurssilla. Kurssilaiset aikovat muun muassa niittää umpeen kasvavia lahtia ja rakentaa laskuojien varsille ravinteita pidättäviä kosteikoita ja laskeutusaltaita.
Viljelijät ja ranta-asukkaat suunnittelevat vesienkunnostushankkeita Laskuojat kuntoon -kurssilla
Suvi-vesiensuojeluhankkeen Laskuojat kuntoon -kurssilla aloitti tiistaina 18 viljelijää ja ranta-asukasta. He suunnittelevat ELY-keskuksen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntijoiden avustuksella omia vesienkunnostustoimia ja jalostavat niitä rahoitushakemuksiksi saakka.
Avausillassa perehdyttiin vesien historiaan ja vesienhoidon perusteisiin.
Haussa järvikuvia – auta vesienhoitosuunnitelman kuvituksessa
Suvi-vesiensuojeluhanke laatii Pälkäneelle vesienhoitosuunnitelman, jonka nettiversio julkaistaan ensi vuonna. Vesienhoitosuunnitelman kuvitukseksi tarvitaan järvikuvia, jotka ilmentävät järven ominaispiirteitä.
Kuvien tulisi olla ajattomia (mieluiten kesäisiä) vaakakuvia, jotka on otettu päivänvalossa (ei tunnelmallisia auringonlaskukuvia). Mökkijärvillä kuvissa voi olla mökkirantoja, mutta ei tunnistettavia ihmisiä.
Tässä vaiheessa kuvia tarvitaan etenkin seuraavilta järviltä:
Vastaa vesistökyselyyn ja vaikuta vesienhoitosuunnitelmaan
Pälkäneen vesistökyselyn antia ryhdytään analysoimaan syyskuun puolivälissä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään loppuvuoden aikana laadittavassa vesienhoitosuunnitelmassa sekä Suvi-vesiensuojeluhankkeen jatkosuunnittelussa.
Suunnitelmissa otetaan huomioon 15.9. mennessä saapuneet vastaukset. Kyselyyn voi vastata osoitteessa aitosuvi.fi/kysely.
Pia Haili voitti kuvakilpailun kesäisellä kuvalla Jänislahdelta
Pia Hailin kesäinen kuva Haltiaselän Jänislahdelta voitti Suvi-kuvakilpailun. Kallioinen ranta huokuu Kukkian kesäistä rantaidylliä, jonka keskelle lipuu kaksi laiturista erkanevaa uimarin päätä. Kuvassa ollaan keskellä pälkäneläistä järviluontoa.