Ajankohtaista

Pälkäneen koululaisten vesistöpajat päättyivät perjantaina. Vesistöpajoilla koululaiset pääsivät tutkimaan kotirantojensa vesiä: ottamaan vesinäytteitä sekä mittaamaan näkösyvyyttä, veden lämpötilaa ja happamuutta. Lisäksi tutkittiin ja tunnistettiin vedestä löytyviä ötököitä ja kasveja. Havaintojen perusteella pääteltiin, onko järvi karu vai rehevä.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen tämänvuotiset tutkimukset saatiin päätökseen elokuun puolivälissä, kun Pälkäneveden ja Kukkian syvänteistä kairattiin sedimenttinäytteet. Pohjamutiin hautautuneiden piilevien ja surviaissääsken jäänteiden perusteella voidaan päätellä, missä kunnossa järvet olivat vuosikymmeniä, jopa vuosisata sitten.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen ja Valkeakoski-opiston järjestämällä Laskuojat kuntoon -kurssilla on vielä tilaa. Mikäli kurssi voidaan toteuttaa lähiopetuksena, mukaan mahtuu 16 osanottajaa. Jos koronarajoitukset edellyttävät etäopetusta, osanottajarajoitusta ei ole.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Riku Helisevä ohjaa aamupäivällä moottoriveneen Matinojan rantaan ja kollega Ari Ryynänen ryhtyy nostelemaan yön saalista rantaan. Suurissa saaveissa on 19 verkkoa, joihin tarttuneiden kalojen irrottelemisessa, mittaamisessa, punnitsemisessa ja tilastoinnissa menee iltapäivään. Tällä kertaa hommaa ei tarvitse tehdä rannassa, sillä Lammin tutkimusasemalle on lyhyt ajomatka.

Somepäivitykset keräsivät paljon tykkäyksiä, kun Suvi-vesiensuojeluhanke esitteli kesätyöjaksonsa aloittaneita nuoria. Kesätapahtumissa ihmiset tulivat kiittelemään, kuinka ihanaa on, että nuoret ovat kiinnostuneita vesiasioista.

Vesistölähettiläät saivat innostuneen vastaanoton, mutta saivatko he innostettua ihmisiä varsinaiseen asiaan, vesiensuoleluun?

– Tuliko meistä mörönsyöttejä, Venla Lassila pohtii.

Esittelypisteellä käydyt keskustelut osoittivat pelon turhaksi.

Talousvesi on puhdasta vettä jota käytetään kotitalouksissa, joka on juomakelpoista tai mitä voidaan käyttää muuhun arkiseen käyttöön. Suomessa talousvesi on yksi maailman puhtaimmista, ja vedenpuhdistus on Suomessa erinomaista. Pälkäneen alueella talousvesi saadaan suurimmaksi osaksi pohjavesistä. Kuitenkin, pienessä osassa kuntaa käytetään juomavetenä järvivettä.

Padankosken kyläyhdistys on niittänyt kohta kymmenen vuoden ajan vesikasvillisuutta kylän uimarannan edustalta. Jokakesäisten talkoiden ansiosta vesikasvillisuus on vähentynyt ja niittoaluetta on voitu laajentaa.

Vesistöihin joutuu liikaa roskaa. Yli 80 prosenttia roskista tulee maalta ja suurin osa on muovia. Muovin tuotto on kasvanut hurjaa vauhtia, minkä vuoksi vesistöt kuormittuvat.  

Luonnonilmiönä erikoinen

– Tällaista ei ole tapahtunut elinikäni aikana, kertoo Rauno Koskinen. 

85-vuotiaalla Koskisella on monien kymmenien vuosien kokemus Luikalan etelärannasta. Kyseisellä rannalla Rauno ei ole ennen todennut samankaltaisia kuoppia ja sen takia niitä hämmästelikin.