Ajankohtaista
Vihajärvi on lievästi rehevä
Kukkian vedet laskevat Vihajärven kautta kohti Iso-Roinetta. Vihajärven vesi on jokseenkin Kukkian kaltaista.
Järven yleistiedot
Vihajärvi on pieni, pinta-alaltaan 2,6 km2 kokoinen kirkasvetinen järvi Kukkian eteläpuolella. Kukkian vesi valuu Vihajärveen itäpäässä olevaa Kukkianvirtaa pitkin ja Vihajärven länsipäästä vedet jatkavat matkaansa kohti Sappeenjärveä ja edelleen Iso-Roineeseen.
Kirkasvetinen Kukkia on samentunut
44 neliökilometrin kokoinen Kukkia saa suurimman osan vedestään Kuohijärvestä ja Rautajärven suunnasta. 857 neliökilometrin valuma-alue on 70-prosenttisesti metsää.
Rautajärven tila on tyydyttävä, fosforipitoisuus laskussa
2,4 neliökilometrin kokoinen Rautajärvi saa suuren osan vedestään Kyynäröjärvestä ja Ämmätsäjärvestä laskevaa Myllyojaa pitkin. 89 neliökilometrin kokoinen valuma-alue on enimmäkseen metsää. Peltoja on vajaa 10 prosenttia valuma-alueesta.
Ämmätsänjärven fosforipitoisuus laskussa, mutta sameus lisääntynyt
Vajaan kolmen neliökilometrin kokoinen Ämmätsäjärvi saa vetensä 35,5 neliökilometrin valuma-alueelta, joka on pääosin metsää.
Järven yleistiedot
Kukkian valuma-alueen koillisosassa sijaitseva Ämmätsänjärvi on pienehkö, pinta-alaltaan 2,75 km2 kokoinen latvajärvi. Ämmätsänjärveä ei ole luodattu. Keskellä järveä, Leponiemen edustalla oleva vedenlaadun havaintopiste on n. 18 m syvä. Kokonaisrantaviivan pituus on 15,1 km ja pieniä saaria tai luotoja on n. 7 kpl.
Kyynäröjärvi on karu ja kirkasvetinen
2,36 neliökilometrin kokoinen Kyynäröjärvi saa vetensä 12,2 neliökilometrin kokoiselta valuma-alueelta, joka on pääosin metsää ja ojitettuja soita.
Järven yleistiedot
Kyynäröjärvi on pienehkö, pinta-alaltaan 2,36 km2 kokoinen latvajärvi Kukkian valuma-alueen koillisosassa. Kyynäröjärveä ei ole luodattu, joten sen keskisyvyys eikä suurin syvyys ole tiedossa. Suurin osa vesinäytteistä on haettu eteläreunassa olevan Padanlahden edustalta, jossa syvyydeksi on mitattu 18,8 m. Järvellä on vain kaksi pientä saarta.
Aito Suvi kannatusyhdistys vauhdittaa vesienkunnostusta
Puhtaat vedet tuovat Pälkäneen rannoille asukkaita ja kesäasukkaita. Pelloilta ja metsistä huuhtoutuvat ravinteet kuitenkin heikentävät järvien tilaa.
Aamukahveilla esitellään Pälkäneen mallia, joka tarjoaa maanomistajille apua ja rahoitusta vesienkunnostukseen
Vesienkunnostukseen apua ja rahoitusta tuovaa Pälkäneen mallia rakennettiin ”isäntien aamukahveilla” marraskuussa Aitoon Honkalassa. Nyt malli on valmis ja rahoitus varmistumassa. Sitä ja tuoreita tutkimustuloksia esitellään hiihtolomien jälkeen kahdessa aamukahvitilaisuudessa.
Pälkäneen järviä uhkaava rehevöityminen voidaan pysäyttää kunnostushankkeilla, jotka estävät ravinteiden huuhtoutumisen tai päätymisen järviin. Kunnostushankkeisiin on saatavissa avustusta monen eri kanavan kautta. Rahoitus edellyttää asiantuntijan laatimaa suunnitelmaa. Suvi-vesiensuojeluhanke vauhdittaa kunnostushankkeita tarjoamalla apua rahoitushaku- ja suunnittelubyrokratiaan. Lisäksi hanke osallistuu vesien kannalta merkittävien ja vaikuttavien hankkeiden omarahoitusosuuteen.
Pälkäneveden ravinnekuormitusta pitäisi pienentää kolmasosalla – mallinnuksen mukaan Kukkiaa ei uhkaa rehevöityminen
Leväpitoisuutta ja rehevyyttä kuvaava klorofyllitaso pysyy Pälkänevedellä 64-prosenttisella todennäköisyydellä tyydyttävänä (kuvaajassa keltainen), jos ravinnekuormitusta ei pienennetä noin kolmanneksella. Klorofyllitason keskiarvo on viimeisten 30 vuoden aikana ollut 7,4 μg/l, mutta hyvä taso (kuvaajassa vihreä) edellyttäisi alle 7 μg/l.
Suvi-hanke tilasi vesienhoitosuunnitelman yhteydessä Suomen ympäristökeskukselta (Syke) mallinnuksen siitä, paljonko Kukkian ja Pälkäneveden ravinnekuormitusta olisi vähennettävä, jotta järvien tila pysyisi hyvänä.
Vesikasvillisuuden perusteella Kukkian ekologinen tila on parantunut – kasvillisuuskartoitus tehtiin myös Vähäjärvellä ja Tykölänjärvellä
Kasvillisuuskartoituksessa lasketaan indeksit, jotka kertovat ympäristömuutoksesta, fosforikuormituksesta ja kasvilajien määrästä vastaavaan järvityyppiin verrattuna. Kukkialla vesikasvillisuuden indeksien arvot paranivat kuuden ja 12 vuoden takaisista kasvillisuuskartoituksista.
Kukkiaa tutkittiin vuonna 2021 tavallista tarkemmin. Veden laadun lisäksi tutkittiin järven kalastoa ja vesikasvillisuutta. Suvi-hanke teetti Kukkialla paleolimnologisen tutkimuksen sekä LLR-mallinnuksen, jotka antavat tietoa pitkän ajan kehityksestä sekä suuntaavat tulevia kunnostustoimia.