Alakoululaiset tutkivat kotirantaansa vesistöpajalla
Jonne Salminen, Onni Ahola ja Jonne Palttala tarkastelevat Pakanrannasta otettua vesinäytettä.
– On se suojärven vettä kirkkaampaa, nelosluokkalaiset arvelevat Pakanrannan laiturilla, kun yksi oppilaista ottaa vesinäytteen.
Sitä verrataan humuksen tummentamaan veteen ja Pinteleen näytteeseen. Niiden rinnalla Pakanrannan vesi näyttää juotavan puhtaalta.
”Vesi on kirkasta ja näkösyvyys noin kolme metriä”, nelosluokkalaiset kirjaavat havaintonsa vihkoon.
Onni Ahola laskee veteen näkösyvyyslevyn.
Siirojen seassa vesiskorpioni
Pälkäneen 3.–5.-luokkalaiset tutkivat viimeisillä kouluviikoilla kotirantojaan. Suvi-hankkeen vesistöpajoilla mitattiin muun muassa veden näkösyvyyttä, lämpötilaa ja happamuutta, otettiin vesinäytteitä sekä tutkittiin ja tunnistettiin rannan kasveja ja ötököitä.
Pakanrannan rantakaislikosta kauhottujen siirojen ja sudenkorennon toukkien seassa uiskenteli reilun sentin mittainen musta hyönteinen, jonka pihtimäiset eturaajat muistuttivat rapua. Muita hyönteisiä saalistava ötökkä tunnistettiin vesiskorpioniksi.
Löydös poiki pohdintaa: vaikka pinnanalainen elämä voi mietityttää uimaria, ötököitä tarvitaan, jotta kaloilla riittää ruokaa. Ne ovat olennainen osa järven ravintoketjussa.
Sofia Anna Niezeve (vasemmalla), Jimi Pfäffli, Aaro Vuotari ja Mauno Ahonen tunnistivat vesikasveja Hanna Alasen johdolla.
Yläkoululaiset apuohjaajina
Vesistöpajat herättelevät kiinnostusta kotirannan kunnosta, vesien tilasta ja eliöstöstä. Käytössä on ammattilaisten työkaluja: pinnan alle kurkistetaan pohjaeliöstön tutkimisessa käytettävillä vesikiikareilla ja näkösyvyyttä määritetään mittalevyllä.
Vesistöpajoja ohjaavat Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen ja kesätiimiläiset Hanna Alanen ja Katja Linnainmaa. Apuohjaajina toimii yhdeksän yläkoululaista Anna Tapion koululta ja Kostianvirran yhtenäiskoululta.
– Vesistöt ja luonto kiinnostavat. Haluan oppia itse ja opettaa pienemmille koululaisille, vapaaehtoiset apuohjaajat listasivat koulutuksessa motiivejaan ja odotuksiaan.
Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen esittelee kartalta, Mallasvettä, joka on Suomen 72. suurin järvi. Se saa vetensä Kostianvirran kautta Pälkänevedestä sekä Pinteleen kautta Hauholta ja Roineen kautta Kangasalta.
Suvi-esittelypiste kiertää kesällä
Vesistöpajat järjestetään Pälkäneen alakoululaisille toista kertaa. Kaksi vuotta sitten rantoja ja vesiä tutkivat kunnan kaikki 4.–6.-luokkalaiset.
Kesällä pienemmät koululaiset pääsevät suorittamaan ”järvitaitomerkin” kylätapahtumien Suvi-esittelypisteellä. Uikkareihin tai reppuun ommeltavan kankaisen Vesien ystävä -merkin saa kierrettyään tehtävärastit, joissa opetellaan rannalla toimimista, tunnistetaan kasveja ja kaloja, lajitellaan rannan roskia sekä pohditaan veden kulutusta ja merkitystä.
Ensimmäisen kerran Vesien ystävä -merkin voi hankkia Luopioisten kesänavauksessa lauantaina 8.6. ja Puutikkalan kirppistapahtumassa lauantaina 17.6.
Suvi-esittelypiste kiertää kesän aikana reilussa 20 tapahtumassa. Suvi-teltalla kuulee, miten mökki- tai kotijärven kunnostustoimet etenevät ja miten ranta-asukas voi vaikuttaa siihen, että järvet pysyvät puhtaina.
Kesäkuun alussa on luvassa vesitietoutta vanhemmalle väelle. Maanantaina 5.6. kello 18 kosteikkoasiamies Antti Happonen kertoo vesienkunnostuksesta Aitoon Kankahovissa. Happosen johdolla on rakennettu kymmeniä kosteikoita, jotka vähentävät Pien-Saimaan ravinnekuormitusta.
Perjantaina 9.6. järjestetään kierros Pälkäneen kunnostuskohteisiin. Retkellä tutustutaan Rautajärvelle toissa vuonna valmistuneeseen kosteikkoon sekä kolmeen kohteeseen, jotka toteutetaan tänä ja ensi vuonna. Kaikkiaan Suvi-hankkeella on vireillä lähes 30 kohdetta, joiden avulla vähennetään Pälkäneen järvien ravinnekuormitusta.