Kunnostustyöt käynnistyvät Pitkäjärven Kalalähteenojalla
KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelija Jukka Paitula ja Kalalähteenojan kunnostushankkeen valvoja Elina Sorvali mittasivat oikeat tasot kaksitasouomaa varten.
KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelija Jukka Paitula lyö merkkipaalun Pitkäjärven Kalalähteenojan reunaan. Sen kylkeen on kiinnitetty kaksi muovilappua, jotka kertovat ojan kaivuusyvyyden ja sen rinnalle muotoiltavan tulvakynnyksen korkeuden.
Niiden perusteella kaivurikuski osaa muotoilla pelto-ojan sellaiseksi, ettei vesi enää nouse pelloille kevään sulamisvesien ja rankkasateiden aikaan.
Kaksitasouomassa on enemmän tilaa vedelle. Lisäksi tulvakynnykselle muodostuva kasvillisuus pidättelee veden ravinteita. Samalla lisätään myös monimuotoisuutta: kasvit houkuttelevat paikalle uusia eliöitä ja niitä ravintonaan käyttäviä lintuja ja muita eläimiä.
Ojasta kaivettavat maat levitellään pellolle, jonka alaosassa vesi seisoo vielä elokuun puolivälissäkin. Painanteiden täyttäminen parantaa pellon viljeltävyyttä. Myös ravinnehuuhtouma Pitkäjärveen pienenee, kun vesi ei pääse huuhtomaan peltoa.
Pohjapatoja metsäojan varteen
Jukka Paitula jatkaa Kalalähteenojan vartta metsään, josta vettymisongelmat periytyvät. Rinteessä virtaava vesi huuhtoo mukanaan hienoa maa-ainesta, joka tukkii pellon ojat. Eroosiota aiheuttava virtaus hidastuu, kun ojan varteen rakennetaan kolme pohjapatoa. Paitula merkitsee niiden paikat ja korkeudet maastoon yhdessä Pauli Sjöstedtin kanssa.
Sjöstedt lyö kauhan maahan elokuun lopulla, kun pellolta on saatu heinäsato talteen. Työt alkavat Sammallahden pohjoispäätyyn laskevan ojan perkauksella. Siihen kertynyt hieno maa-aines padottaa vettä niin, että tulva-aikaan vesi nousee pellolle.
Ojan kunnostuksen jälkeen rakennetaan kaksitasouoma ja pohjapadot. Lopuksi korjataan vielä peltotien rumpuputki oikeaan korkeuteen.
Kaivuutyöt hoitava Pauli Sjöstedt (vasemmalla), Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Veikko Hoppula ja kunnostustöiden valvoja Elina Sorvali katsovat, mihin KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelija Jukka Paitula mittaa ja merkitsee paalut rakennustöitä varten.
Hanke käynnistyi syksyllä 2021
Töiden aloittamista on edeltänyt monta vaihetta. Hanke käynnistyi ensimmäisen Kotiranta kuntoon -kurssin innoittamana loppuvuodesta 2021. Hankesuunnitelma laadittiin opiskelijatyönä. Sen avulla Aitoon kalastuskunta haki Leader-rahoitusta varsinaisten suunnitelmien laadintaan. Ne teetettiin KVVY Tutkimus Oy:llä. Samassa yhteydessä laadittiin myös Aitoon Myllyojan kosteikkosuunnitelmat. Suunnittelukustannusten omarahoitusosuus jaettiin Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen, Aito Suvi ry:n ja Aitoon kalastuskunnan kesken.
Rakentamiseen haettiin ELY-rahoitusta viime syksynä. Rakentaminen kilpailutettiin keväällä ja ojanvarren puusto poistettiin elokuussa. Rakennustöiden omarahoitusosuudesta Aito Suvi ry maksaa 75 % ja Pitkäjärven kunnostusyhdistys loput. Omarahoitusosuutta pienentää hankkeessa tehtävä talkootyö.
Ravinnekuormitus pienenee
Kunnostuksen jälkeen Kalalähteenoja tuo entistä vähemmän ravinteita Pitkäjärveen. Tämä auttaa kunnostusyhdistyksen työtä järven hyväksi.
Yhdistys on niittänyt umpeen kasvavan järven vesikasvillisuutta toistakymmentä vuotta. Työtä varten on hankittu oma niittolaitteisto ja nikkaroitu kasvimassan keruuta helpottavat välineet veneeseen ja traktoriin.
Järven ravinnekuormaa on pienennetty Lemperinojalla, jonka suulle on rakennettu laskeutusallas. Se kerää runsaasti hienoa maa-ainesta, joten allas on tyhjennettävä muutaman vuoden välein.
Kaksitasouoma ja pohjapadot eivät vaadi säännöllistä huoltoa. Niiden seuranta jää kunnostusyhdistyksen vastuulle. Mahdollisiin huoltotöihin se hakee erikseen rahoitusta.
Kunnostusyhdistys täydentää syksyn aikana rakennettavia rakenteita ravinnesiepparilla. Talkooväki karsi talvella puunrunkoja, jotka lasketaan ojaan. Puiden pinnalle muodostuva mikrobikasvusto käyttää ojaveden ravinteita ja houkuttelee muita eliöitä, mikä lisää monimuotoisuutta. Ravinnesiepparit sijoitetaan pinnan alle niin, etteivät ne patoa vesiä.
Ojanvarren peltoja viljelevä Jaakko Ahola (oikealla), valvoja Elina Sorvali ja kaivuriyrittäjä Pauli Sjöstedt sopivat rakennustöiden aikatauluista.