Kalalähteenojan kunnostusta esiteltiin ranta-asukkaille: vesi saatiin pois pelloilta
Veikko Hoppula (vasemmalla), Antti Mäkinen ja Merja Viitanen tutustuivat Kalalähteenojan kunnostukseen, joka pienentää järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta.
Kun Pitkäjärven ranta-asukkaat kohtaavat, siirrytään nopeasti yhteiseen puheenaiheeseen.
– Meidän laiturin vierestä voisi niittää reilummin, Merja Viitanen vinkkaa Veikko Hoppulalle.
Vesikasvillisuus levittäytyy niin, että vapaan veden kaistale on käynyt turhan kapeaksi. Tilanne on kuitenkin aivan erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Silloin järven selkääkin peitti tasainen, lähes läpipääsemätön lehtimatto.
– Jos niitosta tulisi pari välivuotta, niin työn saisi aloittaa alusta, Veikko Hoppula arvelee.
Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen voimahahmo on vapautettu yhdistyksen vetovastuusta. Kunniapuheenjohtaja keskittyy käytännön työhön: kun sää sallii, hän työntää veneen vesille. Siihen on viritelty niittolaite ja keruuharava, joilla hän keräilee kasvillisuuden rantaan kompostoitavaksi.
Kauan kaivattu kunnostus
Säännöllisen niiton ansiosta Pitkäjärven kasvillisuus on vähentynyt. Kasvillisuus ei ole kuitenkaan rehevöitymisen syy, vaan seuraus. Siksi niittoa näihin vuosiin saakka tukenut ELY-keskus on patistellut Pitkäjärven kunnostusyhdistystä toimiin valuma-alueella, josta ravinteet kertyvät.
Kunnostusyhdistys on rakentanut laskeutusaltaan Lemperinojan suulle. Se täyttyy parissa vuodessa hienosta maa-aineksesta, jota oja tuo mukanaan.
– Kalalähteenojan kunnostus on ollut vuosia suunnitelmissa. Mutta se on pienelle yhdistykselle suuri hanke, puheenjohtaja Pekka Puhakka kiittelee Suvi-hankkeen ja Luopioisten Säästöpankkisäätiön tukea.
Suvi-hankkeessa vireille saadut kunnostuskohteet toteuttaa Aito Suvi ry. Kalalähteenoja on yhdistyksen ensimmäinen hanke. Sitä esiteltiin maanantaina Pitkäjärven ranta-asukkaille.
Suvi-hankkeen metsäasiantuntija Ilkka Heinonen (vasemmalla), Kalalähteenojan kunnostushankkeen valvoja Elina Sorvali ja Pitkäjärven ranta-asukkaat Antti Mäkinen, Pekka Puhakka ja Merja Viitanen poikkesivat pellolla, johon päästään rakentamaan kaksitasouomaa.
Kaksitasouoma pelloille
Syyssateiden jäljiltä Pitkäjärven pinta on melkein kevättulvien korkeuksissa. Myös pellon laidasta kohti järveä lähtevä oja on täynnä vettä.
– Pari viikkoa sitten vesi seisoi vielä pellolla. Se kuivui heti, kun oja avattiin, Veikko Hoppula esittelee.
Pauli Sjöstedt aloitti työt kaivamalla auki ojan, joka oli täyttynyt veden mukanaan tuomasta hienosta maa-aineksesta. Kun vesi ei enää seiso pelloilla, se ei huuhdo ravinteita mukanaan. Myös viljely helpottuu.
Tilanne paranee entisestään, kun pellon poikki kulkeva oja kunnostetaan kaksitasouomaksi. Siinä on enemmän tilaa vedelle. Lisäksi kaivumassoilla nostetaan pahiten painuneita ja vettyneitä pelto-osuuksia.
Kaksitasouoman tulvakynnykselle muodostuva kasvillisuus toimii hieman kosteikon tapaan: se pidättelee hienoa maa-ainesta ja käyttää siinä olevia ravinteita. Lisäksi kasvillisuus houkuttelee monenlaisia ötököitä ja lisää monimuotoisuutta.
Ravinnesieppari metsäojaan
Syyssateet ovat hidastaneet rakennustöitä. Ennen kaksitasouoman rakentamista piti saada pellon heinät paalattua ja ojaa reunustava pajukko raivattua.
Pauli Sjöstedt touhuaa kaivurinsa kanssa pellon yläpuolisessa metsässä, sillä ojanvarteen rakennettavan tien tekeminen oli arvioitua isompi työmaa. Nyt uran varressa odottaa kivikasa, josta hän muotoilee ojaan pohjakynnyksiä. Ne helpottavat perusongelmaa: kun virtausta hidastetaan metsässä, vesi ei huuhdo mukanaan hienoa maa-ainesta, joka tukkii pelto-ojat.
Metsän pohjakynnysten ja pellon kaksitasouoman väliin rakennetaan vielä ravinnsieppari, josta on saatu lupaavia tuloksia. Ojaan upotetaan kuusirankoja, joiden pinnalle muodostuva mikrobikasvusto käyttää ravinteita kasvuunsa.
Kunnostuksen jälkeen Kalalähteenoja tuo entistä vähemmän Pitkäjärveä rehevöittäviä ravinteita. Se toivon mukaan helpottaa myös niittotalkoita.
Veikko Hoppula (vasemmalla), Pekka Puhakka, Antti Mäkinen, Ilkka Heinonen, Merja Viitanen ja Elina Sorvali kävivät laskuojalla, jonka perkaamisella Kalalähteenojan kunnostus käynnistyi.