Uutiset

Kuuraisten puiden reunustama ojat myötäilevät lumisten peltojen muotoja. Nykykartoista ojille ei löydy nimiä, mutta 72 vuoden takaiset käsinpiirretyt kunnostussuunnitelmat ovat täsmällisempiä. Tampereen maanviljelysinsinööripiirin papereissa Tursolan suunnasta tulevat ojat on nimetty Viluojaksi ja Läpikäytävänojaksi. Ne yhtyvät Kangasalan ja Pälkäneen rajalla.

Loppiaisen jälkeen käynnistynyt Aitoon Tevunlahden kosteikkotyömaa etenee sujuvasti. Napakka pakkasjakso helpottaa rakennustöitä. Sen ansiosta kostea ja pehmeä maaperä on jäätynyt kantavaksi.

Vajaan hehtaarin kokoisen kosteikon kaivaminen aloitettiin rannan pehmeimmistä alueista. Viime viikolla työt keskeytyivät konerikon vuoksi, mutta tällä viikolla valmiiksi saadaan noin puolet kosteikosta.

Sateisen ja lauhan syksyn ja alkutalven jälkeen alkanut pakkaskausi jäädytti järvet vuodenvaihteessa. Jääpeite on parissa viikossa vahvistunut parikymmensenttiseksi.

Suurten järvien pinnat olivat marraskuuhun saakka poikkeuksellisen matalalla. Loppuvuoden sateet nostivat pintoja mennessä reilut 30 senttimetriä.

Mallas- ja Pälkäneveden asettuivat vuodenvaihteessa normaaliin talvikorkeuteen, mutta Kukkian pinta on kymmenkunta senttimetriä tavanomaista talvea korkeammalla. Monilla pienillä järvillä pinnat ovat poikkeuksellisen korkealla.

Alkuvuoden pakkaset ovat jäädyttäneet maaperän kantavaksi, ja talven ensimmäinen kosteikkotyömaa on käynnistymässä Aitoossa. Myllyojan suulle Tevunlahdelle rakennetaan lähes hehtaarin kosteikko, jossa viivähtävän veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuus pienenee ennen kuin vesi jatkaa Jouttesselälle. Kosteikosta muodostuu monimuotoinen luonto- ja maisemakohde.

Työ käynnistyi loppiaisen jälkeen puunraivauksella Myllyojan varren läjitysalueelta, johon kosteikon kaivumaat siirretään. Loppuviikosta TKT Urakointi Oy:n Janus Veckman aloittaa kosteikon kaivutyöt.

Syksyn sateet ovat nostaneet pienten järvien pintoja reilusti, mutta Kukkian, Mallasveden ja Pälkäneveden pintoja vain kymmenkunta senttimetriä.

Mallas- ja Pälkänevesien pinta on noussut lokakuun lopun alhaisimmista lukemista kymmenen senttimetriä. Pinta on edelleen ajankohdan keskiarvon alapuolella, ja pakkasjakso pysäytti nousun.

Kukkian pinta on noussut 11 senttimetriä ajankohdan keskiarvoiselle korkeudelle.

Pakkaset ovat muodostaneet pienille järville ohuen jääpeitteen, mutta Kukkia, Pälkänevesi ja Mallasvesi lainehtivat vielä sulina.

Aito Suvi ry on toteuttanut kahden vuoden aikana 11 kunnostuskohdetta: kuusi Kukkialla, neljä Pälkänevedellä ja yhden Pitkäjärvellä. Niihin on rakennettu yhteensä 13 kosteikkoa, 1,5 kilometriä kaksitasouomaa, kolme laskeutusallasta, kaksi kampakosteikkoa ja neljä pohjakynnystä. Niiden avulla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta.

Pohjalahden Kirkkolahteen laskevan ojan kunnostus on valmistunut. Juha-Pekka Perälä kaivoi Vähäjärvelle kaksi kosteikkoa, joissa vesi viivähtää ja ravinteikas kiintoaine laskeutuu.

Umpeenkasvaneelle Vähäjärvelle avattiin suunnitelmaa enemmän avovesialuetta. Näin saatiin lisää elinympäristöä vesilinnuille ja edistettiin luonnon monimuotoisuutta.

Pohjalahden kosteikkotyömaa etenee ensi viikolla Vähäjärvelle. Tämän viikon aikana valmistui pienempi kosteikko Kulorinteentien länsipuolelle.

Vähäjärven kosteikot rakentaa humppilalainen Juha-Pekka Perälä telaponttoonikaivurilla, joka pystyy toimimaan heikosti kantavalla maaperällä. Perälä hoitaa myös puustonpoiston kosteikoiden ja niiden alapuolelle tehtävien kanavien alueelta.

Kunnostuksen avulla vähennetään Tyrynselän Kirkkolahden rehevöittävää ravinnekuormitusta. Samalla syntyy monimuotoisia luontokohteita muun muassa vesilinnuille.

Vesienkin ravintoketjussa toimii tuottajia, kuluttajia ja hajottajia. Tuottajia ovat yhteyttävät kasvit ja kasviplankton eli levä, kuluttajia esimerkiksi kalat ja eläinplankton.

Muun muassa elohopea kertyy ravintoketjussa niin, että Suomessakin on annettu suosituksia petokalojen syömisestä. Myös muut vesiin päätyvät vierasainekset kiertävät ravintoketjussa.

Etelä-Englannissa Brightonin yliopistossa työskentelevä Corina Ciocan havaitsi, että venerannasta veteen päätyneet hartsin ja lasikuidun hiukkaset veivät simpukat ja osterit vedestä.