Uutiset

Milloin ja mistä päästään raivaamaan puut kosteikon tieltä ja mihin ne ajetaan?

Mitä pellossa kasvaa; koska kaivutyöt voidaan aloittaa ja mihin maat läjitetään?

Onko tiedossa vesi- ja sähköjohtoja, valokuituja, rajapyykkejä tai salaojakaivoja, jotka olisi huomioitava kaivutöissä?

Aito Suvi ry:n toistaiseksi suurin kunnostuskohde valmistuu Epaalanlahdelle huhtikuussa. Kostean ja vähäroutaisen talven vuoksi työt päästiin käynnistämään vasta helmikuun pakkasjakson jälkeen.

Ensimmäisenä valmiiksi saatiin Lahdentien suunnasta virtaavan ojan varteen kaivettu kosteikko, jonka tieltä raivattiin metsäsaarekkeen koivikko. Sen jälkeen rinnepeltojen alaosaan kaivettiin 400 metrin mittainen kosteikko, joka kerää myös Epaalan suunnan peltojen vedet.

– Viritetään vesitalous jokaisen lohkon osalta kuntoon, pidetään pH korkeana ja käytetään hyviä viljelykäytäntöjä. Siinä on peltoviljelyn pyhä kolminaisuus, agrologi Jari Ruski sanoo.

Pelto tuottaa satoa, kun viljelijä huolehtii vesitaloudesta ja maan kasvukunnosta. Samalla tulee hoidettua myös ilmasto- ja vesiensuojelutoimet. Hiili pysyy pellossa, eikä karkaa kiihdyttämään ilmastonmuutosta, eivätkä ravinteet huuhtoudu rehevöittämään vesiä.

Tiistaina 8.4. järjestetään kosteikkokierros ja seminaari, jossa tutustutaan Pälkäneen vesienkunnostuskohteisiin ja kuullaan kunnostustoimien merkityksestä maatalouden kannattavuudelle ja huoltovarmuudelle.

Aito Suvi ry:n toistaiseksi suurin kunnostuskohde käynnistyi maanantaina Epaalassa. Kevättalven aikana rakennetaan kolmen kosteikon ketju, johon johdetaan kahden ojan vedet. Kosteikoiden avulla vähennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään monimuotoisuutta. Samalla saadaan palautettua viljelykseen veden vaivaamia peltoja.

Aito Suvi ry pääsee toteuttamaan kahdeksan kunnostuskohdetta EU:n maaseuturahoituksella. Rahoituksen turvin rakennetaan vuosien 2025-2027 aikana Aitoon Myllyojan kosteikko, Kelppiänselän Korteojan kosteikko ja 2-tasouoma, Kelppiänselän Kirpunojan 2-tasouoma, Pohjalahden Vähäjärven kosteikot, Pohjalahden Ajoksenlahden biosuodatusallas ja kosteikko, Kukkolan Pyhäpohtian kosteikot, Haltianselän Myllyojan kosteikot ja 2-tasouoma sekä Haltianselän Soukkionpohjan kosteikot.

Tammikuun lopun vesisateet ovat sulattaneet lumipeitettä ja aiheuttaneet tulvia. Sateet nostavat jo ennestään korkeita järvien vedenpintoja. Esimerkiksi Mallasveden ja Pälkäneveden pinnat olivat jo ennen sadejaksoa parikymmentä senttimetriä tavanomaisia talvikorkeuksia korkeammalla, ja seuraavan viikon aikana niiden ennustetaan nousevan vielä noin kymmenellä senttimetrillä. Silloin ollaan jo lähellä viime kevään tulvakorkeuksia.

Kukkialla pinta ei nouse yhtä paljon, mutta sekin on parikymmentä senttimetriä tavanomaista talvea korkeammalla.

Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Kantolanlahden Herninsalmen ruoppaukselle. 
Ruoppauksen avulla parannetaan vedenvaihtuvuutta ja -laatua Kantolanlahdella, joka kärsii rehevöitymisestä. Lisäksi virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat, kun salmen kautta pääsee paremmin Rautajärvelle ja Kukkialle.
AVI-lupa mahdollistaa rahoituksen hakemisen kymmenien tuhansien eurojen hankkeelle. Lupa on voimassa neljän vuoden ajan.

Aito Suvi ry toteuttaa vuosien 2024-2025 aikana kuusi kunnostuskohdetta, joiden avulla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kunnostukset kohdistetaan tutkimustiedon perusteella vaikuttavimpiin kohteisiin. Kukkialla Freshabit-hanke seurasi vuosien 2017-2021 aikana laskuojien ravinnepitoisuuksia.