Uutiset

Viljelijöiden joulupuuroilla kuullaan vesienkunnostushankkeista ja maan kasvukunnosta

rakennekalkki
Pasi Mattila levitti viime kesänä peltoihin rakennekalkkia, joka parantaa maan rakennetta savimailla.

Suvi-hanke tarjoaa maanantaina 12.12. kello 9.30 Aitoon Honkalan alakerrassa joulupuurot viljelijöille. Yhdessä Pälkäneen ja Luopioisten MTK:n kanssa järjestettävässä tilaisuudessa kuullaan Pälkäneen vesienkunnostushankkeiden tilanteesta ja edistämisestä. Lisäksi Lauri Lehtilä ProAgria Etelä-Suomesta kertoo maan kasvukunnosta sekä CAP27-suunnitelman mahdollisuuksista tähän liittyen.

Järvet ovat jäätymässä poikkeuksellisen matalalle

Kukkian pinnankorkeus
Kukkian pinta kääntyy tavallisesti nousuun lokakuun vaihteessa, mutta tänä vuonna se jatkaa laskuaan vielä marraskuun lopussa.

Sydän-Hämeen järvet ovat jäätymässä poikkeuksellisen matalalle.

Kukkian vedenkorkeus kääntyy tavallisesti nousuun lokakuun vaihteessa, mutta tänä vuonna se jatkaa laskuaan vielä marraskuun lopussa. Pinta on parikymmentä senttimetriä tavallista alempana ja edelleen laskussa. Mikäli runsaat sateet eivät nosta pintaa ennen talvea, vedenkorkeus voi pysyä kevääseen saakka poikkeuksellisen matalalla.

Mallasvedellä pinnanlasku pysähtyi lokakuun alussa, kun se saavutti tason, joka mahdollistaa juoksutuksen pienentämisen Valkeakoskella.

Elävän elämän esimerkit auttavat alkuun kunnostustoimissa

Terttu Salmela
Ensimmäinen vesienhoitotoimi on kahvinkeitto. Terttu Salmela kokosi Rautajärven Kantolanlahden ranta-asukkaat kahvipöydän ääreen pohtimaan, mitä järven hyväksi voitaisiin tehdä.

– Parasta ovat olleet elävän elämän esimerkit, toistui useammassakin palautteessa, kun syksyn ajan jatkunut Kotiranta kuntoon -kurssi päättyi torstaina.

Vedenpinnan nosto on uuvuttava urakka

Kovesjärvi
Soiden ja turvetuotantoalueiden ympäröimä Parkanon Kovesjärvi on pari kilometriä leveä.

Lukemattomilla järvillä ollaan tyytymättömiä vedenkorkeuteen, kun loppukesän parhaaseen loma-aikaan rannat pakenevat ja laiturit makaavat pohjassa. Kukkialla suojeluyhdistys teetti asiantuntijalla kunnostussuunnitelman, jolla alinta vedenkorkeutta nostettaisiin muuttamatta keskivedenkorkeutta. Jos keskivedenpintaan ei puututa, hanke ei välttämättä vaadi vesilupaa.

Suomalainen esitteli ravinnesieppareita ja rahoituskanavia

Rahatpintaan.fi
rahatpintaan.fi -sivustolle on koottu tietoa vesienkunnostuksen rahoituksesta.

Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen esitteli Kotiranta kuntoon -kurssilla tuoreinta kunnostuskohdetta, joka on lähdössä liikkeelle Rautajärven Kantolanlahdella. Siellä herättelijänä toimivat viime talvena otetut vesinäytteet, joiden mukaan lahti kärsii happikadosta ja sisäisestä kuormituksesta.

Suomalainen korosti, ettei johtopäätöksiä lahden tilasta voi tehdä yhden tutkimustuloksen perusteella.

Happikato herätteli Kantolanlahden ranta-asukkaat

Kantolanlahti
Markku Viljanen, Mikko Seppälä, Terttu Salmela, Marja-Liisa Suomalainen ja Matti Lehtinen tarkastelevat Seppälän kuvia Kantolanlahden rantaniityiltä.

Happivaje oli hyvin voimakas jo päällysvedessä. Syvemmällä happea oli hyvin niukasti ja pohjan lähellä sisäinen kuormitus nosti ravinnepitoisuuksia.”

Vesienhoito on kestävyyslaji – Rautajärven kosteikkohanke vei viisi vuotta

Jarmo Oesch
Ensimmäinen Kukkiaan päätyviä ravinteita vähentävä kosteikko rakennettiin Jarmo Oeschin maille Rautajärvelle viime syksynä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen hankevastaava Hanna Arola korosti Kotiranta kuntoon -kurssin neljännessä illassa, että vesienhoito on kestävyyslaji.

– Joku viisas on todennut, että vesistössä havaitut muutokset ovat tapahtuneet vuosikymmenten kuluessa. Myös tilan korjaaminen tai parantaminen ottaa aikansa.