Ajankohtaista
Aito Suvi ry palkittiin parhaasta Leader-hankkeesta
Elina Sorvali suunnitteli tänä vuonna toteutettavat Tuppiojan kosteikot Kortteenpohjaan. Suunnittelija tutkii Heikki ja Jaakko Aholan kanssa peltopainanteita, joita parannetaan kosteikoiden kaivumailla.
Eteläisen Pirkanmaan Leader-toimintaryhmä Pirkan Helmi on palkinnut Aito Suvi ry:n vuoden 2023 parhaasta yleishyödyllisestä hankkeesta. Palkitussa Pälkäneen Valuvesi 1 -hankkeessa teetettiin kunnostussuunnitelmat 12 Kukkian ja Pälkäneveden kohteeseen.
Vieraspedot verottavat Kukkian lintukantaa – suojeluyhdistys ja riistanhoitoyhdistys lainaavat minkki- ja supiloukkuja
Jari Salminen sanoo, että esimerkiksi laiturin alla on hyvä paikka loukulle.
Suomessa on sata kansainvälisesti arvokasta lintualuetta. Niistä valtaosa sijaitsee rannikolla ja Lapissa. Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta löytyy vain kaksi kohdetta: Kukkia ja Kirkkojärven ympäristön lintuvedet Kangasalla.
Aito Suvi ry:n vuosikokous – Seppo Rekolainen tuo osaamista hallitukseen
Aito Suvi ry:n puheenjohtajana toimii Reijo Syrjäläinen (oikealla). Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Thomas Penttilä (vasemmalla) ja Seppo Rekolainen.
Mittavat kunnostushankkeet työllistävät Aito Suvi ry:n hallitusta tulevina vuosina. Sen puheenjohtajana toimii Reijo Syrjäläinen. Vuosikokouksessa 6.3. valittiin uusi hallitus, jossa jatkavat Kukkian suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Eija Gaily, Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puhakka ja Aito Suvi ry:n sihteeri Tommi Liljedahl. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä ja vesiensuojelun asiantuntija Seppo Rekolainen.
Aito Suvi ry pienentää järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta seitsemässä kunnostuskohteessa
Aito Suvi ry:n ensimmäinen kunnostuskohde valmistui loppuvuodesta Pitkäjärvelle (1). Vuosien 2024 ja 2025 kunnostuskohteet Kukkialla ja Pälkänevedellä: Tuppioja (2), Rautianoja (3), Holja (4), Haltian pappila (5), Epaalanlahden kosteikot (6), Epaalanlahden biosuodatusallas (7) ja Häyläsuo (8). Vuoden 2024 aikana laaditaan kunnostussuunnitelmat Pohjalahden Kirkkolahteen (9) ja Ajoksenlahteen (10), Pyhäpohtiaan (11), Hasianlahdelle (12), Aitoon Myllyojalle (13), Haltianselän Soukkionpohjaan (14) ja Säynäjärven ojaan (15) sekä Rautajärven Sirinojalle (16). Punaisella pallolla kohteet, joille on jo teetetty kunnostussuunnitelmat.
Mittavat kunnostushankkeet hallitsevat Aito Suvi ry:n toimintaa tänä ja ensi vuonna. Yhdistys on hakenut rahoitusta neljälle Kukkian ja kolmelle Pälkäneveden kunnostuskohteelle. Niiden avulla pienennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta.
Mittavimmat kunnostuskohteet ovat Kortteenpohjan Tuppioja ja Epaalanlahdelle laskevat ojat. Tuppiojalle rakennetaan kaksi kosteikkoa, virtausta hillitseviä pohjakynnyksiä ja metsäallas. Epaalaan toteutetaan kolme kosteikkoa, biosuodatusallas ja kaksitasouomaa.
Kantolanlahden Herninsalmeen haetaan ruoppauslupaa
Herninsalmen ruoppaussuunnitelmaa ja Kantolanlahden vesienhallintakohteiden esiselvitystä esiteltiin ranta-asukkaille hiihtolomaviikolla Rautajärven koululla.
Aito Suvi ry hakee Aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa Kantolanlahden Herninsalmen ruoppaukseen.
Pitkäjärven Kalalähteenojan kunnostus
Pitkäjärvi sijaitsee Aitoon ja Vuolijoen välissä.
Kunnostuskohde
Pitkäjärvi sijaitsee Aitoon ja Vuolijoen välissä. Sen suurin laskuoja on järven pohjoispäätyyn Sammallahteen laskeva Kalalähteenoja, joka kerää vetensä 140 hehtaarin valuma-alueelta.
Järvet jäätyvät korkealle
Mallasveden pinta nousi lokakuun alun jälkeen lähes 30 senttimetriä.
Marraskuun lopun pakkaset tuovat järviin jääkannen. Sateisen syksyn jäljiltä vedenpinta on reilut parikymmentä senttimetriä normaalitalvia korkeammalla.
Tavallisesti järvien pinnat laskevat lokakuussa alimmilleen, kunnes nousevat hieman vuodenvaihteen jälkeen. Tänä syksynä vedenpinta nousi lokakuun alusta alkaen nopeasti. Pienillä järvillä saavutettiin lähes kevään tulvakorkeudet. Kukkialla ja Mallasvedelläkin pinnat nousivat kolmisenkymmentä senttimetriä.
Nousu taittui marraskuun puolivälissä. Pinnat jäävät noin nykytasolleen, kun järvet jäätyvät.
Kotiranta kuntoon -kurssin päätteeksi kerrattiin onnistuneen kunnostushankkeen avaimia
Kotiranta kuntoon -kurssin asiantuntijat ovat korostaneet kerta toisensa jälkeen kolmea ydinviestiä:
Viljelijäkahveilla kuultiin tilusjärjestelystä: kaikki hyötyvät, kun viljelysmaat kootaan isommiksi kokonaisuuksiksi ja lähemmäs tilakeskusta
Joel Pulkkinen esitteli viljelijäkahveilla tilusjärjestelyä, jonka avulla peltolohkot kootaan isommiksi kokonaisuuksiksi lähemmäs tilakeskusta.
Maatilojen määrä Suomessa puolittuu noin 25 vuoden välein. Sodista alkaen jatkunut kehitys on johtanut siihen, että tuotantoaan jatkavat tilat ovat entistä suurempia. Niiden viljelysmaat ovat usein pirstoutuneet pitkin pitäjiä, koska peltoja ostetaan ja vuokrataan sieltä, missä niitä on tarjolla.
Suomessa viljellään turhan pieniä peltotilkkuja, jotka sijaitsevat kaukana tilakeskuksesta.