Ajankohtaista
Kukkian pinta loppukesän korkeuksissa
Kukkian pinnankorkeus on jäämässä poikkeuksellisen matalalle.
Kukkian pinta kääntyi laskuun jo huhtikuun puolivälissä. Normaalikeväinä sulamisvedet nostavat pintoja huhti-toukokuussa parilla, kolmella kymmenellä senttimetrillä. Vähälumisen talven ja kuivan kevään vuoksi vettä on nyt saman verran kuin yleensä loppukesästä.
Vappuna lämpenevä sää käynnistää kasvukauden, jolloin runsaatkaan sateet eivät enää nosta pintoja kovin helposti, koska kasvit haihduttavat kosteutta. Ennusteen mukaan Kukkian pinta saattaa laskea heinäkuusta alkaen matalammalle kuin koskaan aiemmin.
Kukkia-seminaari kertoo tummumisen ja rehevöitymisen vaikutuksista – miten selviävät sääksi ja ormio
Vuoden 2026 Kukkia-seminaarin asiantuntijoita ovat Kimmo Kahilainen (vasemmalla), Tuomo Kuitunen ja Pertti Saurola.
Kukkia on kirkkautensa ja karuutensa ansiosta Natura-järvi. Lisäksi Kukkia on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA). Suomessa on vajaat sata IBA-aluetta. Niistä valtaosa sijaitsee Pohjois-Suomessa ja rannikolla suo-, tunturi- ja saaristolintujen muutto- ja pesimäalueilla.
Tapahtumakalenteri
Suvi-esittelypiste kertoo kesätapahtumissa järvien tilasta ja kunnostuksesta.
Tapahtumakalenteri 2026
ke 13.5. klo 15 Aito Suvi ry:n vuosikokous HUB Toivolassa (Keskitie 16, Luopioinen)
la 6.6. klo 10.30-14 Kukkia-seminaari Kukkia-seminaari Luopioisten seuratalolla (Seuratie 1, Luopioinen).
Tulevien vuosien kunnostuskohteet suunnittelussa – Juha Siekkinen kiersi ojien varsia maanomistajien kanssa
Ahlmanin koulun Jussi Hynni ja Aapismaidon Tuomas Känsälä tarkastelevat suunnittelija Juha Siekkisen kanssa, voitaisiinko Kirvuntien varteen suunnitella vettä pidättävä allas.
Talvella käynnistynyt uusien kunnostuskohteiden suunnittelu jatkui alkuviikosta maastossa. Kosteikkomaailman Juha Siekkinen kiersi maanomistajien kanssa kahden päivän ajan kartta- ja paikkatietoaineiston perusteella tunnistettuja kohteita. Niistä jotkut osoittautuivat toteutuskelvottomiksi, mutta myös uusia paikkoja löydettiin.
Vesilintuillassa ja Kukkia-seminaarissa kuullaan tuoretta tietoa Kukkian tilasta ja muutoksista
Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija emeritus Raimo Virkkala on tutkinut vuosikymmenten ajan mökkijärvensä Kukkian lintukantoja.
Kukkian suojeluyhdistys järjestää helatorstaina edeltävänä iltana keskiviikkona 13.5. vesilintuillan Mikkolan navetalla Luopioisissa.
Kukkian kesäasukas, dosentti Raimo Virkkala kertoo kello 18 alkavassa tilaisuudessa Kukkian vesi- ja lokkilintukantojen muutoksista ja Miia Mäkiluoto Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta esittelee lintuvesien kunnostusta Priodiversity LIFE-hankkeessa.
Poikkeusjuoksutus hidastaa Mallas- ja Pälkäneveden pinnanlaskua, Kukkiaa uhkaa poikkeuksellinen kesä
Mallas- ja Pälkäneveden pinnankorkeus on kymmenen senttimetriä normaalikevättä matalammalla. Kevättulvaa ei ole tiedossa, ja siksi pinnat jäävät poikkeuksellisen matalalle.
Pälkäneen järvien pinnat jäivät keväällä poikkeuksellisen matalalle vähälumisen pakkastalven vuoksi.
Normaalikeväinä sulamisvedet nostavat pintoja huhtikuun puolivälistä alkaen, ja kevätulvat saavuttavat huippunsa toukokuun lopulla.
Tänä vuonna Pälkäneen järvien pinnat nousivat sateisen syksyn jälkeen ylimmilleen vuodenvaihteessa. Sen jälkeen pinnankorkeudet laskivat maaliskuun alkupuoliskolle saakka 12-20 senttimetrillä.
Vähälumisen talven ja kuivan kevään vuoksi järvien vedenkorkeus nousi maaliskuussa vain muutamalla senttimetrillä.
Kantolanlahdella tutustuttiin rantojen talviniittoon – kaislat käytetään savirakentamisessa
Sami Kiviaho sitoi kaisloista lyhteitä, jotka on helppo kuljettaa, kuivata ja murskata savirakentamisen raaka-aineeksi.
Rautajärven Kantolanlahden rantakaislikoiden niitto oli ennen kevättalven perinne. Kaislikot hyödynnettiin navetoissa kuivikkeeksi ja kesällä rannassa laiduntanut karja parturoi kasvustoa.
Suuri osa laitumista on muuttunut mökkirannoiksi, joiden omistajat ovat elvyttäneet talviniittoperinteen. Ranta-asukkaat käyvät kaislojen kimppuun keväisin, kun vesi on matalalla ja niitto helppoa sileältä jäältä. Niittojätteelle ei kuitenkaan ole ollut enää käyttöä, vaan se on kompostoitu tai poltettu.
Järvien pinnat jäävät matalalle
Pälkäne- ja Mallasveden pinta on reilut 10 senttimetriä ajankohdan keskiarvoa matalammalla. Tavallisesti järvien pinnat nousevat huhti-toukokuussa kymmenillä senttimetreillä, mutta tänä vuonna kevättulvaa ei ole odotettavissa.
Ennusteiden mukaan maaliskuun lopun sää jatkuu lämpimänä ja sateettomana. Suuri osa lumesta on jo sulanut, eivätkä järvien pinnat nouse tavanomaisiin kevätkorkeuksiin.
Pälkäne- ja Mallasveden sekä Kukkian pinnat olivat sateisen syksyn jäljiltä korkeimmillaan vuodenvaihteessa. Sen jälkeen Pälkäne- ja Mallasveden pinta on laskenut 15 senttimetriä ja Kukkian 10 senttimetriä. Sulamisvedet eivät ole juurikaan nostaneet pinnankorkeuksia. Mikäli sää jatkuu kuivana, järvien pinnat jäävät matalalle.
Korteojan kosteikko on valmistumassa
Maanomistajat, urakoitsijat ja valvoja suunnittelivat, miten Korteojan kosteikon kaivumaat levitellään pelloille ennen toukotöitä. Kuvassa Pasi Mattila (vasemmalla), Antti Rauas, Aleksi Nikkilä, Martti Lautala ja Heikki Tyllinen.
Talven viimeinen kunnostuskohde Kirvun Korteojalla on valmistumassa. Maanrakennus Nikkilä on kaivanut ojan alaosalle 0,3 hehtaarin kosteikon, jossa vesi viivähtää ja sen mukanaan kuljettama ravinteikas aines laskeutuu.
Loppuviikon aikana viimeistellään kosteikon penkereitä. Alaville, kosteille pelloille ajetut kaivumaat levitetään keväällä, kun jäinen maa on sulanut ja pellot kuivaneet.