Ajankohtaista

Ranta-asukkaan opas jaossa Ihana Pälkäne -tapahtumassa ja kyläkiertueella

Suvi
24-sivuinen opaskirjanen ranta-asukkaille on jaossa kesän tapahtumissa.

Suvi-hanke julkaisee oppaan ranta-asukkaille. Se on ensi kertaa jaossa lauantaina 28.5. kello 10–17 Ihana Pälkäne -suurtapahtuman vesiosastolla U58, joka sijaitsee Honkasalin ja Rokkiliiterin välisellä ulkoalueella.

24-sivuisesta kirjasesta löytyy ohjeita muun muassa jätevesien käsittelyyn, rannan hoitoon ja niittoon, vieraslajien ja sinilevän torjuntaan sekä vesillä kulkemiseen ja rannoilla elämiseen. Vihko kertoo, mistä rehevöitymistä ja sinileviä ruokkivat ravinteet kertyvät ja miten jokainen voi vähentää niitä omassa koti- tai mökkirannassaan.

Rakennekalkki parantaa savimaan rakennetta ja vähentää ravinnehuuhtoumia

rakennekalkki
Miikka Kerkkosen täsmälevittimen jälkeen rakennekalkki muokataan maahan, koska ilman kanssa reagoidessaan sen teho alenee.

Myttääläntien varren hietamaa on ollut jo viikon kylvökunnossa, mutta lähempänä Mallasveden rantaa savimaa kuivuu hitaammin. Siksi toukotyöt ovat viivästyneet.

Hieta- ja savimaiden eritahtisuus jatkuu sadonkorjuuseen saakka. Se hankaloittaa viljelyä.

Rannoilla säästytään ennätystulvilta

Mallasveden vedenkorkeus
Vielä pari viikkoa sitten näytti siltä, että Mallasveden pinta nousee korkeammalle kuin koskaan vuoden 1970 jälkeen. Poutaisen kevään ansiosta kevättulvahuippu on jäämässä kymmenkunta senttimetriä ennätyskorkeudesta (punainen vaakaviiva). Pintojen ennustetaan (sininen viiva) nousevan parin viikon aikana vielä lähes 20 senttimetrillä. Kuva: Vesistömallijärjestelmä

Nopeasti nousseet vedenpinnat ovat tuoneet yllätyksiä ranta-asukkaille. Järvenseliltä on etsitty karanneita laitureita ja veneitä, kun rannat ovat vapautuneet jäistä.

Järvien pinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, koska talvi oli runsasluminen ja kevät myöhäinen. Huhti- ja toukokuun sää on kuitenkin ollut poutainen, eivätkä sateet ole tuoneet lisää vettä sulamisvesistä tulviviin ojiin. Osa talven aikana kertyneestä vedestä on haihtunut ilmaan ja tulvat ovat jäämässä alkukevään ennusteita lievemmiksi.

Kukkian fosforipitoisuudet ovat korkeimpia Kortteenpohjassa

Fosforipitoisuus Kukkialla
Kukkian päällysveden (mittaussyvyys yleensä 1 metri) fosforipitoisuus loppukesästä 2017–2021. Alhaisin pitoisuus (mg/m3) merkitty sinisellä ja korkein punaisella. Tietolähde: SYKE. Kuva: Freshabit-hanke.

Kukkian ravinnepitoisuuksia on seurattu tehostetusti viiden vuoden ajan. Lopputalvisin ja -kesäisin ELY-keskus on ottanut näytteitä selänteiden syvänteiden lisäksi lahdilta 16 mittauspisteessä.

Kevättulva söi kanjoneita peltoihin, järvien pinnat nousevat vielä reilusti

Myllyjoki
Rautajärven Myllyjoki kuohui huhtikuun viimeisellä viikolla.

Runsaslumista talvea seurannut myöhäinen kevät synnytti rajut kevättulvat, jotka tekevät vahinkoja pelloilla ja mahdollisesti myös järvien rannoilla.

Lumet ovat sulaneet nopeasti ja niiden vesi purkautuu lyhyessä ajassa. Kun maa on vielä roudassa, vesi ei pääse imeytymään maahan. Myös salaojat ja putkiojat voivat olla jäässä, joten vesi virtaa sulassa pintakerroksessa. Esimerkiksi Epaalassa pelloille syntyi kanjoneita, kun vesi vei notkelmien maat mukanaan.

Vesi nousee vielä puoli metriä, tiedossa tulvavahinkoja

Mallasveden vedenkorkeus
Mallasveden pinnan ennustetaan (sininen katkoviiva) nousevan kuukauden aikana vielä puolella metrillä. Toukokuun puolivälin jälkeen saatetaan rikkoa kaikkien aikojen ennätyskorkeus (merkitty punaisella vaakaviivalla). Vedenkorkeuden vaihteluväli vuoden 1970 jälkeen on merkitty harmaalla. Kuva: Vesistömallijärjestelmä

Pääsiäisestä alkanut lämmin jakso on vauhdittanut kevään etenemistä. Lumet ovat sulaneet vauhdilla, mutta aurinkoisen sään ansiosta osa kosteudesta haihtuu ilmaan. Jos kevät jatkuu poutaisena, se pienentää hieman kevättulvan aiheuttamia vahinkoja.

Pälkäneen järvillä varoitetaan poikkeuksellisista kevättulvista

Kukkian pinnankorkeus
Kukkian pinta nousee toukokuun puoliväliin mennessä noin puolella metrillä. Silloin saatetaan rikkoa kaikkien aikojen ennätyskorkeus, joka mitattiin kesäkuun alussa 1995 (punainen vaakaviiva korkeudella 87,03 metriä merenpinnasta). Myös muilla Pälkäneen järvillä varoitetaan korkealle nousevasta vedenpinnasta. Kuva: Vesistömallijärjestelmä

Sääennusteen mukaan päivälämpötilat nousevat sunnuntaista alkaen kymmenen asteen tuntumaan ja yöpakkaset päättyvät. Lämpenevä kevät vauhdittaa lumien sulamista ja järvenpintojen nousua. Runsaslumisen talven ja myöhäisen kevään vuoksi sulamispiikistä muodostuu poikkeuksellisen raju.

Suvi-seminaarin paneelikeskustelu korosti yhteistyön merkitystä vesienhoidossa

Kimmo Kuoppamäki
Kimmo Kuoppamäki muistaa Jouttijärven lapsuudestaan kirkasvetisempänä. – Silloin rannoilla oli vielä hiekkarantoja, hän muistelee.

Suvi-seminaarin esitelmöitsijät korostivat, että vesiensuojelu etenee vain yhteistyöllä. Illan päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa rahoittajan, viljelijöiden, vesienomistajan ja ranta-asukkaiden edustajat totesivat, että Pälkäneellä yhteistyön rakentamisessa on päästy hyvään vauhtiin.

Puhtaat vedet ovat tärkeitä Pälkäneen veto- ja elinvoimalle

Mika Tolvanen
Luopioisten Säästöpankkisäätiö on sitoutunut pitkäjänteisesti vesienhoitoon. Säätiö rahoittaa Suvi-hankkeen lisäksi käytännön kunnostustoimia Aito Suvi kannatusyhdistyksen kautta. Säätiön puheenjohtaja Mika Tolvanen avasi Aitoon Suvi-seminaarin.

– Kuntastrategiassa keskeinen asia on kunnan vetovoimaisuuden lisääminen, Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Rainer Zeitlin kiitti Suvi-seminaarin puhujia, jotka korostivat puhtaiden vesien merkitystä kunnan veto- ja elinvoimalle.