Ajankohtaista

Haastattelu omituisista kuopista

Rauno Koskinen ja Olli Holmén
Rauno Koskinen ja Olli Holmén

Luonnonilmiönä erikoinen

-Tällaista ei ole tapahtunut elinikäni aikana, kertoo Rauno Koskinen. 

85 vuotiaalla Koskisella on monien kymmenien vuosien kokemus Luikalan etelärannasta. Kyseisellä rannalla Rauno ei ole ennen todennut samankaltaisia kuoppia ja sen takia niitä hämmästelikin. 

-Huomasin ne kymmenes heinäkuuta.

Pakarannan siivoojat

Pakarannan siivooja Juuso Koppana
Pakarannan siivooja Juuso Koppana

Pakarannan siivoojien haastattelu

Joka aamu seitsemän aikaan, Juuso Koppana tai Matti Norokorpi Onkkaalan kiinteistöhuollosta siivoaa Pälkäneen Pakanrannan. Miehet keräävät kaikki ihmisten jättämät roskat ja eläinten jätökset rannalta ja rantavedestä. Heidän työhönsä kuuluu myös rannan nurmikon leikkaus kerran viikossa. Näin ranta saadaan pidettyä viihtyisänä. 

Rantojen umpeenkasvu, vedenkorkeuden vaihtelu ja veden samentuminen huolettavat vesistökyselyn vastaajia

sinilevä
Juhannuksen aikoihin rehottanut sinilevä huoletti monia Pälkäne- ja Mallasveden ranta-asukkaita, jotka ovat vastanneet vesistökyselyyn. Heinäkuussa sinilevää ei ole juuri havaittu.

Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen vesistökysely on kerännyt ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana lähes 150 vastausta. Noin puolet vastaajista on kesäasukkaita ja puolet kanta-asukkaita.

Ahkerimmin kyselyyn on vastattu Kukkian rannoilta, josta on kertynyt 60 vastausta. Pälkäne- ja Mallasveden tilaa on arvioinut lähes yhtä moni. Loput vastaukset ovat pienempien järvien rannoilta.

Tukinuitto

Tukinuittoa Piehingissä 1930-luvulla.
Tukinuittoa Piehingissä 1930-luvulla.

Tukinuitto Suomessa

Suomessa tukinuitto on edelleen vähäisissä määrissä käytössä oleva halpa tapa kuljettaa puuta. Uitossa puutavaraa kuljetetaan nipuista kootuista lautoissa vesiteitse. Tukkien uittaminen alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälissä metsäteollisuuden kasvun myötä. 1900-luvulla uitto yleistyi ja oli merkittävä kuljetusmuoto.Pälkäneellä kattavat vesireitit ovat mahdollistaneet puutavaran massakuljetukset, jotka ovat kehittäneet elinkeinoelämää.

Vesiensuojeluhankkeen kyläkiertue jatkuu lauantaina – Kukkolassa ja Luikalassa puhutti sinilevä

Kukkola
Salmentaan rannoilla vapaa-aikaa viettävä Railion perhe kertoi Luikalassa järvihavainnoistaan ja pohti, mitä mökkiläinen voi tehdä vesien hyväksi. Suvi-esittelypisteen takana nuorten ohjaaja Olli Holmén.

Vihreän eri sävyissä lainehtineet sinilevälautat säikäyttivät Pälkäneveden ranta-asukkaita juhannuksen aikaan. Tuuli keräsi etelärannoille sinilevää eniten miesmuistiin ja Pälkäneveden saarissakin havaittiin ensimmäistä kertaa sinilevää. Sen sijaan pohjoisrannoilla Sappeessa ja Luikalassa selvittiin vähemmällä.

Levähavaintojen säikäyttämät mökkiläiset soittelivat tutuille, kannattaako rannoille lähteä. Sinilevä hävisi parissa päivässä, vaikka helteet yltyivät ja rantavedet lämpenivät lähes 30-asteisiksi.

Kalojen elämä talvella ja kesällä

Kalojen elämä talvella

Kalat elävät omanlaista elämäänsä veden alla myös talvella. Elämä vesistöissä ei muutu paljoa talvella, mutta olot ovat silti haastavat eväkkäille. Pienille kaloille talvi voi olla todella haastava, elleivät ne ole kasvaneet edellisen kesän aikana tarpeeksi, koska muuten niiden energiavarastot eivät välttämättä riitä koko talveksi.

Multava maa pitää ravinteet ja kosteuden kasvien käytössä

Sari Hiltunen
Sari Hiltunen esittelee peltoa, jonka kasvukunnosta on huolehdittu. Vajaat neljä vuotta sitten levitetty paperitehtaan ravinnekuitu on lisännyt maan multavuutta, minkä ansiosta ravinteet ja kosteus pysyvät kasvien käytössä.

– Olisiko rautakankea, joku vitsailee, kun Sari Hiltunen lyö lapion mansikkapeltoon.

Maa on tiivistä ja kovaa, vaikka pelto on samanlaista hietamaata kuin tien toisella puolella. Siellä lapio upposi kuoppatestissä helposti maahan, joka mureni hienoiksi muruiksi montun ympärille.

Kolme viikkoa vesiensuojelulähettiläänä

Riku ja Seela
Riku Jokinen ja Seela Kanerva esittelivät kolmen viikon ajan Suvi-vesiensuojeluhanketta somekanavissa ja tapahtumissa.

Aloitimme kolmen viikon työjaksomme juhannusviikkolla. Ensimmäinen työpäivä oli suurimmaksi osaksi opettelua ja tutustumista. Aluksi saattoi vähän mennä sekaisin, mutta toisena päivänä ei enää ollut oikein minkäänlaisia ongelmia. Opimme työn aikana paljon uutta monista asioista, esimerkiksi vesistöistä, tapahtumien pitämisestä ja niiden mainostamista.

Kukkian Natura-rantojen kunnostus edellyttää ormioselvitystä – niitosta tai ruoppauksesta kannattaa olla ajoissa yhteydessä ELY-keskukseen

Salla Taskinen
Salla Taskinen sanoo, vesikasvien niitossa kannattaa keskittyä pinnan päällä kasvaviin ilmaversoisiin kasveihin. Niiden määrä vähenee, kun niitto toistetaan muutamana vuonna peräkkäin. Kellus- ja uposlehtisten kasvien ravinteet sen sijaan ovat juurissa, eikä niitto juuri vähennä niiden määrää.

Kukkian Haltianselälle loppukesäksi suunniteltu niittohanke nosti esiin erityisvaatimuksen: rannan kunnostus Natura-alueella edellyttää luontokartoitusta. Näin varmistetaan, ettei niitosta aiheudu haittaa ormiolle. Ormio on harvinainen karujen vesien kasvi, joka ei kasva Suomessa missään muualla kuin Kukkialla.