Ajankohtaista

Kunnostuskohde

Epaalanlahdelle laskee kaksi ojaa. Ne keräävät vetensä pääosin laajalta peltoaukealta, joka on viljelysmaata. Toinen oja tuo mukanaan myös Aapiskukon, Tokmannin ja Lahdentien hulevesiä.

Järvien pinnat saavuttavat huippunsa tavallisesti toukokuun puolivälissä. Tänä vuonna kevättulvat ajoittuivat jo talveen, kun vesisateet sulattivat alkutalven lumet. Kukkian, Mallasveden ja Pälkäneveden pinnat olivat korkeimmillaan helmikuun alussa. Sen jälkeen ne ovat laskeneet kymmenkunta senttimetriä. Ilman runsaita sateita lasku kiihtyy, kun sää lämpenee ja haihdunta lisääntyy. Ennustekäyrien mukaan järvien pinnat voivat laskea loppukesästä ennätysmatalalle.

Busseihin nousi reilut 30 vesienhoidosta kiinnostunutta, kun Aito Suvi ry esitteli syksyn ja talven aikana valmistuneita kosteikoita ja kaksitasouomia. Niiden avulla saadaan kiinni veden mukanaan kuljettamaa ravinteikasta hienoainesta ennen järveä.

Kierrokselle osallistuneita viljelijöitä kiinnostivat eniten viereiset pellot. Ne palaavat viljelykäyttöön, kun vesi saadaan pois ja alavia osuuksia nostetaan kaivumailla. Luontoihmiset panivat merkille, että linnut olivat löytäneet nopeasti kosteikoille.

Kevään yöpakkaset pelastivat pahimmalta mutakylvyltä, kun vajaat 40 vesienhoidosta kiinnostunutta kiersi tiistaina tutustumassa syksyn ja talven aikana valmistuneisiin kosteikoihin ja kaksitasouomiin.

Bussikierroksen ensimmäinen vierailukohde oli Kortteenpohjan Tuppioja, jossa esiteltiin syksyllä valmistuneita kosteikoita. Holjassa pysähdyttiin tutustumaan parhaillaan rakennettavaan kaksitasouomaan ja Epaalassa edellispäivänä valmiiksi saatuihin kosteikoihin.

Suomessa on arviolta 1,3 miljoonaa venettä. Vuosittain käytöstä poistuu 10 000 vanhaa lasikuituvenettä. Ne ovat vaikeasti hävitettävää jätettä, ja siksi lasikuituveneitä jää rannoille sammaloitumaan.

Vanhat lasikuituveneet roskaavat rantoja ja rumentavat maisemaa. Lisäksi niistä irtoaa mikromuovia ja nanokokoisia lasinsirpaleita, jotka kiertävät vesien ravintoketjussa ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta.

Milloin ja mistä päästään raivaamaan puut kosteikon tieltä ja mihin ne ajetaan?

Mitä pellossa kasvaa; koska kaivutyöt voidaan aloittaa ja mihin maat läjitetään?

Onko tiedossa vesi- ja sähköjohtoja, valokuituja, rajapyykkejä tai salaojakaivoja, jotka olisi huomioitava kaivutöissä?

Aito Suvi ry:n toistaiseksi suurin kunnostuskohde valmistuu Epaalanlahdelle huhtikuussa. Kostean ja vähäroutaisen talven vuoksi työt päästiin käynnistämään vasta helmikuun pakkasjakson jälkeen.

Ensimmäisenä valmiiksi saatiin Lahdentien suunnasta virtaavan ojan varteen kaivettu kosteikko, jonka tieltä raivattiin metsäsaarekkeen koivikko. Sen jälkeen rinnepeltojen alaosaan kaivettiin 400 metrin mittainen kosteikko, joka kerää myös Epaalan suunnan peltojen vedet.

– Viritetään vesitalous jokaisen lohkon osalta kuntoon, pidetään pH korkeana ja käytetään hyviä viljelykäytäntöjä. Siinä on peltoviljelyn pyhä kolminaisuus, agrologi Jari Ruski sanoo.

Pelto tuottaa satoa, kun viljelijä huolehtii vesitaloudesta ja maan kasvukunnosta. Samalla tulee hoidettua myös ilmasto- ja vesiensuojelutoimet. Hiili pysyy pellossa, eikä karkaa kiihdyttämään ilmastonmuutosta, eivätkä ravinteet huuhtoudu rehevöittämään vesiä.

Tiistaina 8.4. järjestetään kosteikkokierros ja seminaari, jossa tutustutaan Pälkäneen vesienkunnostuskohteisiin ja kuullaan kunnostustoimien merkityksestä maatalouden kannattavuudelle ja huoltovarmuudelle.