Ajankohtaista

Syksyllä 2024 valmistuneiden Kortteenpohjan kosteikoiden yläpuolelle rakennettiin laskeutusallas, jossa metsästä kertyvät vedet viivähtävät ennen Tuppiojaa. Altaaseen upotetaan tiistaina 23.6. puunippuja, joiden avulla pyritään vähentämään järveä tummentavaa humuskuormitusta.

Metsä Groupin luontohankkeiden rahoitusohjelmasta on myönnetty apuraha Aito Suvi ry:n kosteikoiden rakentamiseen ja hoitoon.

Uusi kosteikko rakennetaan Rautajärven Kantolanlahdelle. Kantolanlahti kärsii rehevöitymisestä ja vähäisestä veden vaihtumisesta, minkä vuoksi Herninsalmi ruopataan elo-syyskuussa. Sen jälkeen rakennettava kosteikko vähentää lahdelle päätyvää ravinnekuormitusta.

Kukkia-seminaari keräsi seuratalon täydeltä väkeä kuulemaan Kukkian sääksistä ja ormiosta sekä veden tummumisen vaikutuksista.

– Toivottavasti jokainen saa eväitä siihen, mitä voi itse tehdä rannoilla. Toiminta on paras tapa vähentää ilmasto- ja luontoahdistusta, Kukkian luontokeskuksen puolesta päivän avannut Leena Ilmoila sanoi.

Järvien rehevöitymiskehitystä on seurattu ja torjuttu yli 50 vuotta. Pistekuormitus saatiin kuriin, kun teollisuuden ja asutuksen jätevedet ohjattiin puhdistamoille. Sen sijaan valuma-alueelta kertyvä hajakuormitus ei ole vähentynyt.

Valuma-alueelta päätyy järviin rehevöittävien ravinteiden lisäksi myös vettä tummentavaa orgaanista ainesta. Tummumisongelmaan on havahduttu vasta viime aikoina.

Pieni rasia kiertää kädestä käteen. Kukkia-seminaarin kävijät tarkastelevat vedessä kelluvaa hentoa kasvia ja ottavat siitä kuvia.

– Hain Luopioisten uimarannan vedessä kelluneen ormion aamulla, Tuomo Kuitunen kertoo.

Se on helpoin paikka nähdä kasviharvinaisuus, joka ei kasva Suomessa missään muualla kuin Kukkialla. Vaatimattoman ja hennon vesisaniaisen tunnistaminen vaatii kuitenkin tarkkuutta. Ormion paras tuntomerkki on verson kiemurainen kärki. 

– Enhän minä voinut kieltäytyä, kun Eija pyysi, Suomen sääksikannan seurantaa 55 vuoden ajan johtanut Pertti Saurola naurattaa Kukkia-seminaarin yleisöä.

Esityksensä ensimmäisessä kuvassa Saurola rengastaa poikasia Karvoluodon männyn latvassa. Sääksi rakensi pesän yhdeksän vuotta sitten. Siitä lähtien Kukkian suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Eija Gaily ja hänen sukunsa ovat käyttäneet saarimökkiä ainoastaan syksyisin, jottei pesintä häiriintyisi.

Kortteenpohjantien laidalle puolitoista vuotta sitten valmistuneen kosteikon laitaan pystytettiin infotaulu torstaina. Toimelias talkooporukka hoiti urakan ripeästi, ja samalla kosteikolle istutettiin Pro Metsä -palkintotaimi.

Aito Suvi ry:n ja Kukkian luontokeskuksen järjestämässä illassa bongattiin myös kosteikon lintuja ja Tuomo Kuitunen esitteli siellä esiintyviä kasveja.

Kantolanlahden Herninsalmen ruoppaus käynnistyy elokuussa. Salmea syvennetään 400 metrin matkalta puoli metriä, jotta rehevöitymisestä kärsivän Kantolanlahden vesi vaihtuisi paremmin.

Ruoppausta on valmisteltu kolme vuotta. Suunnitelma valmistui syksyllä 2023 ja ruoppauksen edellyttämä ympäristölupa myönnettiin alkuvuodesta 2025.

Ruoppaus toteutetaan EU:n maaseuturahoituksella, joka varmistui viime syksynä. Sen jälkeen urakka päästiin kilpailuttamaan. Tekijäksi valittiin lempääläläinen Jarmo Latvala, jonka kanssa töitä on valmisteltu keväästä alkaen.

Kukkian koillisrannalle Kortteenpohjan Tuppiojalle valmistui kaksi kosteikkoa syksyllä 2024. Kortteenpohjantien varressa sijaitsevalle kosteikolle pystytetään infotaulu tortaina 4.6. klo 17–19 järjestettävissä talkoissa. Samalla istutetaan Pirkanmaan metsäneuvoston lahjoittama Pro Metsä -palkintotaimi. Tervalepän taimi kuvastaa kasvua, tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä.