Nuortenvirta

Pia Haili voitti kuvakilpailun kesäisellä kuvalla Jänislahdelta

kuvakisa
Pia Hailin voittajakuva on Kukkian Haltianselältä.

Pia Hailin kesäinen kuva Haltiaselän Jänislahdelta voitti Suvi-kuvakilpailun. Kallioinen ranta huokuu Kukkian kesäistä rantaidylliä, jonka keskelle lipuu kaksi laiturista erkanevaa uimarin päätä. Kuvassa ollaan keskellä pälkäneläistä järviluontoa.

Lasten vesistöpajat päättyivät – kaikki 10–13-vuotiaat pälkäneläiset pääsivät tutkimaan kotirantaansa

vesistöpaja
Christian Tissari vertaa Kostian koulun oppilaiden kanssa Pakanrannasta otettua vesinäytettä rehevämpien pälkäneläisjärvien veteen.

Pälkäneen koululaisten vesistöpajat päättyivät perjantaina. Vesistöpajoilla koululaiset pääsivät tutkimaan kotirantojensa vesiä: ottamaan vesinäytteitä sekä mittaamaan näkösyvyyttä, veden lämpötilaa ja happamuutta. Lisäksi tutkittiin ja tunnistettiin vedestä löytyviä ötököitä ja kasveja. Havaintojen perusteella pääteltiin, onko järvi karu vai rehevä.

”Antoisinta oli kasvokkain kohtaaminen esittelypisteessä”, nuoret vesistölähettiläät sanovat

vesistölähettiläät
Pälkäneen vesiensuojeluhanketta kesän ajan esitelleille nuorille järjestyi työtila Nuijantalon yläkerrasta. Viimeisellä kolmen viikon jaksolla työssä olivat Sanni Husso (vasemmalla), Anni Kankkunen ja Venla Lassila.

Somepäivitykset keräsivät paljon tykkäyksiä, kun Suvi-vesiensuojeluhanke esitteli kesätyöjaksonsa aloittaneita nuoria. Kesätapahtumissa ihmiset tulivat kiittelemään, kuinka ihanaa on, että nuoret ovat kiinnostuneita vesiasioista.

Vesistölähettiläät saivat innostuneen vastaanoton, mutta saivatko he innostettua ihmisiä varsinaiseen asiaan, vesiensuoleluun?

– Tuliko meistä mörönsyöttejä, Venla Lassila pohtii.

Esittelypisteellä käydyt keskustelut osoittivat pelon turhaksi.

Pälkäneellä juodaan järvivettä

Kukkolassa sijaitseva Pyhäjärvi
Kukkolassa sijaitseva Pyhäjärvi

Talousvesi on puhdasta vettä jota käytetään kotitalouksissa, joka on juomakelpoista tai mitä voidaan käyttää muuhun arkiseen käyttöön. Suomessa talousvesi on yksi maailman puhtaimmista, ja vedenpuhdistus on Suomessa erinomaista. Pälkäneen alueella talousvesi saadaan suurimmaksi osaksi pohjavesistä. Kuitenkin, pienessä osassa kuntaa käytetään juomavetenä järvivettä.

Vesistöihin roskaus

Pullo rannalla
Pullo rannalla

Vesistöihin joutuu liikaa roskaa. Yli 80 prosenttia roskista tulee maalta ja suurin osa on muovia. Muovin tuotto on kasvanut hurjaa vauhtia, minkä vuoksi vesistöt kuormittuvat.  

 

Haastattelu omituisista kuopista

Rauno Koskinen ja Olli Holmén
Rauno Koskinen ja Olli Holmén

Luonnonilmiönä erikoinen

– Tällaista ei ole tapahtunut elinikäni aikana, kertoo Rauno Koskinen

85-vuotiaalla Koskisella on monien kymmenien vuosien kokemus Luikalan etelärannasta. Kyseisellä rannalla Rauno ei ole ennen todennut samankaltaisia kuoppia ja sen takia niitä hämmästelikin. 

Pakarannan siivoojat

Pakarannan siivooja Juuso Koppana
Pakarannan siivooja Juuso Koppana

Pakarannan siivoojien haastattelu

Joka aamu seitsemän aikaan Juuso Koppana tai Matti Norokorpi Onkkaalan kiinteistöhuollosta siivoaa Pälkäneen Pakanrannan. Miehet keräävät kaikki ihmisten jättämät roskat ja eläinten jätökset rannalta ja rantavedestä. Heidän työhönsä kuuluu myös rannan nurmikon leikkaus kerran viikossa. Näin ranta saadaan pidettyä viihtyisänä. 

Tukinuitto

Tukinuittoa Piehingissä 1930-luvulla.
Tukinuittoa Piehingissä 1930-luvulla.

Tukinuitto Suomessa

Suomessa tukinuitto on edelleen vähäisissä määrissä käytössä oleva halpa tapa kuljettaa puuta. Uitossa puutavaraa kuljetetaan nipuista kootuista lautoissa vesiteitse. Tukkien uittaminen alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälissä metsäteollisuuden kasvun myötä. 1900-luvulla uitto yleistyi ja oli merkittävä kuljetusmuoto.Pälkäneellä kattavat vesireitit ovat mahdollistaneet puutavaran massakuljetukset, jotka ovat kehittäneet elinkeinoelämää.

Kalojen elämä talvella ja kesällä

Kalojen elämä talvella

Kalat elävät omanlaista elämäänsä veden alla myös talvella. Elämä vesistöissä ei muutu paljoa talvella, mutta olot ovat silti haastavat eväkkäille. Pienille kaloille talvi voi olla todella haastava, elleivät ne ole kasvaneet edellisen kesän aikana tarpeeksi, koska muuten niiden energiavarastot eivät välttämättä riitä koko talveksi.