Haastattelut

Rakennekalkki parantaa savimaan rakennetta ja vähentää ravinnehuuhtoumia

rakennekalkki
Miikka Kerkkosen täsmälevittimen jälkeen rakennekalkki muokataan maahan, koska ilman kanssa reagoidessaan sen teho alenee.

Myttääläntien varren hietamaa on ollut jo viikon kylvökunnossa, mutta lähempänä Mallasveden rantaa savimaa kuivuu hitaammin. Siksi toukotyöt ovat viivästyneet.

Hieta- ja savimaiden eritahtisuus jatkuu sadonkorjuuseen saakka. Se hankaloittaa viljelyä.

Kriisi voi jopa vauhdittaa peltojen kunnostusta, josta hyötyvät sekä viljelijät että vedet

Airi Kulmala
Airi Kulmala puhuu monihyötyisyydestä: maatilojen vesienkunnostushankkeet etenevät, kun niistä hyötyvät sekä viljelijät että vedet.

– Viime syksynä polttoainetta sai alle euron litrahinnalla, nyt hinta on ylittänyt välillä pari euroa. Jokainen ymmärtää, mitä se tarkoittaa maatilan tuotantokustannuksille, Airi Kulmala sanoo.

Vielä lohduttomampi on lannoitekaupan tilanne. Ukrainan sotaan saakka kannettiin huolta nousevasta hinnasta, nyt lisäksi saatavuudesta. Maaliskuun alussa lannoitekauppa keskeytyi, koska hinnoittelu kävi mahdottomaksi.

Metso-ohjelma suojelee myös vesistöjä

Tomi Riihiranta
Tomi Riihirannan yhdellä lohkolla on lähde, joka on ennallistettu tukkimalla aikoinaan tehty laskuoja.

– Päätin reilut 10 vuotta sitten lähteä mukaan Metso-ohjelman määräaikaiseen suojeluun. En halunnut pysyvää suojelua, koska maailman tilannetta on vaikea ennustaa, maanviljelijä Tomi Riihiranta sanoo.

SUVI-hanke nojaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntemukseen

Vesinäytteen ottoa
KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja Ari Luoto kiersi keväällä sulamisvesien aikaan kaikki Pälkäneveden 14 laskuojaa. Niitä pitkin virtasi vuorokaudessa yli 4000 kilogrammaa kiintoainesta ja 15 kiloa rehevyyteen vaikuttavaa fosforia. Pälkäneen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on keskimäärin 0,13 kiloa vuorokaudessa.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, KVVY ry, on Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän SUVI-hankkeen kumppani. Toinen hankekumppani on Pälkäneen kunta.

Luonto on Pälkäneen tärkein vetovoimatekijä

Pauliina Pikka
Vesistöillä on suuri merkitys kunnan elinvoimaisuudelle, sanoo kunnanjohtaja Pauliina Pikka.

– Vesistöt ovat suomalaisille osa sielunmaisemaa, meillä on yhteinen tahto varjella niitä, Pälkäneen uusi kunnanjohtaja Pauliina Pikka sanoo.

Rantarakentaminen ja soiden ojitus ovat muuttaneet vesikasvistoa

Tuomo Kuitunen
Kasvikartoittaja Tuomo Kuitunen on reilun 30 vuoden aikana kolunnut läpi Luopioisten metsät, suot ja järvet. Kuitunen on koonnut luopioistenkasvisto.fi -sivulle tiedot Luopioisista löytyvistä 767 kasvilajista ja 400 sammallajista.

Luopioisten luonto tunnetaan poikkeuksellisen tarkasti. Reilu vuosi sitten kuollut Pentti Linkola kartoitti vuosikymmenien ajan seudun vesilintuja ja Anu Murto on jatkanut hänen työtään. Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtava tutkija Raimo Virkkala on julkaissut tutkimuksia mökkijärvensä Kukkian vesilinnustosta ja siinä tapahtuneesta muutoksesta.

Vesistölähettiläät innostavat ihmisiä vaalimaan vesiä

Seela Kanerva
Pälkäneläinen Seela Kanerva on yksi 18:sta nuoresta, jotka työskentelevät kesän aikana vesistölähettiläinä. Nuoret pitävät lapsille vesistöpajoja ja esittelevät Suvi-vesiensuojeluhanketta.

– Vesistölähettiläät kertovat vesien puhtaudesta ja suojelemisesta, 14-vuotias Seela Kanerva esittelee kesätyötään.

Hän on yksi pälkäneläisnuorista, jotka saivat kesätyöpestin Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistyneessä nuorten hankkeessa. Nuoret toimivat apulaisohjaajina lasten vesistöpajoilla ja esittelevät suojeluhanketta.

Toisen polven vesiensuojelijat

Tero Heikkilä, Thomas Penttilä, Hannu Penttilä
Tero Heikkilä (vasemmalla) ja Thomas Penttilä jatkavat isiensä aloittamaa vesiensuojelutyötä. Hannu Penttilä (oikealla) toimi Pälkäneveden suojeluyhdistyksen sihteerinä koko sen 20-vuotisen historian ajan.

Pälkäneläinen Tero Heikkilä ja aitoolainen Thomas Penttilä ovat mukana Suvi-vesiensuojeluhankkeen projektiryhmissä. Heidän isänsä Erkki T. Heikkilä ja Hannu Penttilä johtivat 45 vuotta sitten perustettua Pälkäneveden suojeluyhdistystä, jonka ansiosta tehtaiden ja kotitalouksien jätevesien käsittely saatiin kuntoon. Nyt vesiensuojeluhanke pyrkii kunnostamaan laskuojia niin, että vesien rehevöityminen saataisiin pysäytettyä.