Haastattelut
Vastaa vesikyselyyn – Hanna Alanen tekee opinnäytetyön Pälkäneen vesienhoidosta
Hanna Alanen tekee opinnäyteyönsä paikallisten ja kausiasukkaiden osallistumishalukkuudesta Pälkäneen järvien hoitoon.
– Meillä opinnäytetyön tulee pohjautua työelämän todelliseen tarpeeseen ja halusin sen olevan hyödyllinen myös Pälkäneelle, Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opiskeleva Hanna Alanen kertoo.
Hänen tavoitteenaan on suorittaa yhteisöpedagogin ammattitutkinto keväällä 2023.
Pellot tuottavat satoa eivätkä ravinteita järviin – viljelijän tärkein vesistötoimi on huolehtia maan kasvukunnosta
Luopioisten MTK:n puheenjohtaja Antti Vierikka isännöi maitokarjatilaa.
Viljelijöiden edustajat ovat olleet alusta alkaen mukana Suvi-hankkeessa. Myös kunnostustoimet ovat lähteneet liikkeelle viljelijävetoisesti: maanomistajat ovat tarjonneet parannettavaksi pariakymmentä pelto- ja laskuojakohdetta. Niistä osa on sellaisia, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi Kukkiaan ja Pälkäneveteen päätyvien ravinteiden määrään.
Rakennekalkki parantaa savimaan rakennetta ja vähentää ravinnehuuhtoumia
Miikka Kerkkosen täsmälevittimen jälkeen rakennekalkki muokataan maahan, koska ilman kanssa reagoidessaan sen teho alenee.
Myttääläntien varren hietamaa on ollut jo viikon kylvökunnossa, mutta lähempänä Mallasveden rantaa savimaa kuivuu hitaammin. Siksi toukotyöt ovat viivästyneet.
Hieta- ja savimaiden eritahtisuus jatkuu sadonkorjuuseen saakka. Se hankaloittaa viljelyä.
Ratkaisu pulmaan on pellon laidassa levitystä odottava vaalea kasa.
Kriisi voi jopa vauhdittaa peltojen kunnostusta, josta hyötyvät sekä viljelijät että vedet
Airi Kulmala puhuu monihyötyisyydestä: maatilojen vesienkunnostushankkeet etenevät, kun niistä hyötyvät sekä viljelijät että vedet.
– Viime syksynä polttoainetta sai alle euron litrahinnalla, nyt hinta on ylittänyt välillä pari euroa. Jokainen ymmärtää, mitä se tarkoittaa maatilan tuotantokustannuksille, Airi Kulmala sanoo.
Vielä lohduttomampi on lannoitekaupan tilanne. Ukrainan sotaan saakka kannettiin huolta nousevasta hinnasta, nyt lisäksi saatavuudesta. Maaliskuun alussa lannoitekauppa keskeytyi, koska hinnoittelu kävi mahdottomaksi.
Metso-ohjelma suojelee myös vesistöjä
Tomi Riihirannan yhdellä lohkolla on lähde, joka on ennallistettu tukkimalla aikoinaan tehty laskuoja.
– Päätin reilut 10 vuotta sitten lähteä mukaan Metso-ohjelman määräaikaiseen suojeluun. En halunnut pysyvää suojelua, koska maailman tilannetta on vaikea ennustaa, maanviljelijä Tomi Riihiranta sanoo.
SUVI-hanke nojaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntemukseen
KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja Ari Luoto kiersi keväällä sulamisvesien aikaan kaikki Pälkäneveden 14 laskuojaa. Niitä pitkin virtasi vuorokaudessa yli 4000 kilogrammaa kiintoainesta ja 15 kiloa rehevyyteen vaikuttavaa fosforia. Pälkäneen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on keskimäärin 0,13 kiloa vuorokaudessa.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, KVVY ry, on Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän SUVI-hankkeen kumppani. Toinen hankekumppani on Pälkäneen kunta.
Luonto on Pälkäneen tärkein vetovoimatekijä
Vesistöillä on suuri merkitys kunnan elinvoimaisuudelle, sanoo kunnanjohtaja Pauliina Pikka.
– Vesistöt ovat suomalaisille osa sielunmaisemaa, meillä on yhteinen tahto varjella niitä, Pälkäneen uusi kunnanjohtaja Pauliina Pikka sanoo.
Puhtaat vedet tuovat muuttajia Pälkäneelle – Juha ja Eeva-Kaarina Soini asettuivat "eläkepirttiin" kymmenen vuotta etuajassa
Eeva-Kaarina ja Juha Soinista tuli viime vuonna rautajärveläisiä, kun he muuttivat Ihanaisen rannalle.
Kun tilan nimi on Joutsenranta ja järvi on Ihanainen, niin myynnissä oli Joutsenranta Ihanaisen rannalla.
– Teki mieli tehdä kaupat jo nimen perusteella, Juha Soini nauraa.
Rantarakentaminen ja soiden ojitus ovat muuttaneet vesikasvistoa
Kasvikartoittaja Tuomo Kuitunen on reilun 30 vuoden aikana kolunnut läpi Luopioisten metsät, suot ja järvet. Kuitunen on koonnut luopioistenkasvisto.fi -sivulle tiedot Luopioisista löytyvistä 767 kasvilajista ja 400 sammallajista.
Luopioisten luonto tunnetaan poikkeuksellisen tarkasti. Reilu vuosi sitten kuollut Pentti Linkola kartoitti vuosikymmenien ajan seudun vesilintuja ja Anu Murto on jatkanut hänen työtään. Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtava tutkija Raimo Virkkala on julkaissut tutkimuksia mökkijärvensä Kukkian vesilinnustosta ja siinä tapahtuneesta muutoksesta.