Kirsi Kuoppamäki Suvi-seminaarissa: Kukkia ei ole vielä rehevöitynyt
Kirsi Kuoppamäki esitteli Suvi-seminaarissa Kukkian laadussa ja korkeudessa tapahtuneita muutoksia sekä vieraslajien levittäytymistä.
Suvi-seminaari herätti huolta Kukkian tummumisesta sekä siihen liittyvistä muutoksista eliöstössä, muun muassa linnustossa. Sen sijaan veden ravinnepitoisuudessa, levämäärässä tai pinnankorkeudessa ei ole juuri tapahtunut muutosta.
Kukkian vedenlaatua on seurattu pisimpään Kukkiasaaren ja Iso Siikasaaren välissä sijaitsevalla havaintopisteellä, josta on mittaustuloksia 1960-luvun puolivälistä alkaen.
– Viimeiset näytteet otettiin viime kesänä ja talvena. Vedenlaadussa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Fosforipitoisuudet eivät kerro rehevöitymiskehityksestä eikä myöskään planktonlevien määrässä ole tapahtunut muutosta, KVVY:n tutkija Kirsi Kuoppamäki sanoo.
Siitä huolimatta Kukkiallakin havaitaan sinileväkukintoja.
– Sitä voi esiintyä niukkaravinteisissakin järvissä, sillä sinilevällä on keinonsa hakea tarvitsemiaan ravinteita.
Kukkialla kannetaan huolta myös matalilla lahdilla rehottavasta vesikasvillisuudesta. Kuoppamäki suositti niittämään sitä maltilla, sillä kasvillisuuden lisääntyminen on rehevöitymisen seuraus, eikä syy.
– Vesikasvillisuudella on tärkeä rooli. Se suodattaa ja pidättää valuma-alueelta tulevaa kuormitusta.
Erityisesti Kuoppamäki kehotti kunnioittamaan uposlehtistä vesikasvillisuutta.
– Se ylläpitää kirkasvetistä tilaa. Kasvit käyttävät ravinteita ja sitovat pohjaa. Niillä on monia suoria ja epäsuoria keinoja, joiden avulla ne hillitsevät planktonlevien kasvua.
Ravinnepitoisuudet eivät ole kasvaneet
Suvi-hankkeen teettämän paleolimnologisen tutkimuksen mukaan Kukkian tila ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana. Sen sijaan Pälkänevedellä runsasravinteisten vesien eliöstö on lisääntynyt 1980-luvulta alkaen.
Myös Suomen ympäristökeskuksen mallinnus hälvensi huolta Kukkian rehevöitymisestä. Sen mukaan Kukkian tila pysyy hyvänä. Pälkänevedellä sen sijaan kuormitusta pitäisi vähentää kolmanneksella, jos järven halutaan pysyvän nykyisessä tilassa.
Kukkia saa vetensä ja ravinteensa ympäröivältä valuma-alueelta, joka on suurelta osin metsää. Metsistä kertyy järveä tummentavaa humusta, mutta rehevöittävien ravinteiden tärkein lähde on viljelysmaa. Kukkialla ranta-asutuksen ja hulevesien ravinnekuormitus on yhtä suuri kuin maatalouden. Jätevedenpuhdistamon ja muun pistekuormituksen merkitys on pieni.
Kukkiavirran kunnostus ei ole laskenut pintoja
Kukkian tummumistakin puhuttavampi aihe on pinnankorkeus etenkin matalan veden aikaan loppukesästä. Kirsi Kuoppamäki esitteli Suvi-seminaarissa Kukkian suojeluyhdistykselle tekemäänsä selvitystä siitä, miten 1990-luvun puolivälissä tehty Kukkiavirran kunnostus vaikuttanut pinnankorkeuteen.
– Havaittavissa ei ole tilastollisesti merkittävää eroa. Kunnostuksen jälkeen on ollut hieman enemmän alhaisen veden vuosia, mutta pääsääntöisesti pinnankorkeus seurailee kauniisti sadantakäyrää.
Kuoppamäki aikoo vielä täydentää selvitystä lämpötilatilastolla. Kukkialla keskilämpötila on ilmastonmuutoksen vuoksi noussut vuoden 1985 jälkeen kahdella asteella, mikä on lisännyt haihduntaa ja vähentänyt valumia.
Kukkiavirran kunnostus (merkitty harmaalla vuoden 1995 kohdalle) ei ole vaikuttanut Kukkian pinnankorkeuksiin, vaan ne ovat seurailleet sadantaa.
Vieraslajit levittäytyvät kohti Kukkiaa
Kirsi Kuoppamäki on mukana hankkeessa, joka tutkii muun muassa hyytelösammaleläimen esiintymistä, leviämistä ja torjuntaa. Vieraslajista on tullut vitsaus Valkeakosken alapuolisilla vesillä.
– Se on levinnyt nopeasti Tampereen Pyhäjärveltä ylävirtaan Lempäälään. Keväällä Valkeakoskelta löydettiin valtavasti lepomuotoja, joiden avulla se leviää.
Tutkijalla ei ole vielä antaa pomminvarmaa ohjetta siitä, miten sen leviäminen estetään.
– Millin kokoisissa munissa on väkäset, joilla se tarttuu tehokkaasti lintuihin, kaloihin, pyydyksiin ja veneen pohjaan. Hyvä ohje voisi olla, että jos käy vesistössä, jossa on hyytelösammaleläintä, veneet ja kalastusvälineet pitäisi puhdistaa mahdollisimman hyvin vaikka painepesurilla.
Toinen Kukkiaa uhkaava vieraslaji on isosorsimo. Heleänvihreä vesikasvi valtaa nopeasti matalan lahden ja tukahduttaa kotoperäisen lajiston.
– Havainnot ovat lisääntyneet valtavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Se saattaa johtua myös siitä, että vieraslaji tunnistetaan entistä paremmin.
Tietoa vieraslajien keräämisestä voi auttaa ilmoittamalla niistä tehtyjä havaintoja valokuvan kanssa vieraslajit.fi -sivustolle.
Isosorsimohavainnot Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä ovat räjähtäneet viimeisten kuuden vuoden aikana.
| Liite | Size |
|---|---|
| Kirsi Kuoppamäen esitys Suvi-seminaarissa 15.6.2024 | 7.39 MB |