Poikkeusjuoksutus hidastaa Mallas- ja Pälkäneveden pinnanlaskua, Kukkiaa uhkaa poikkeuksellinen kesä
Mallas- ja Pälkäneveden pinnankorkeus on kymmenen senttimetriä normaalikevättä matalammalla. Kevättulvaa ei ole tiedossa, ja siksi pinnat jäävät poikkeuksellisen matalalle.
Pälkäneen järvien pinnat jäivät keväällä poikkeuksellisen matalalle vähälumisen pakkastalven vuoksi.
Normaalikeväinä sulamisvedet nostavat pintoja huhtikuun puolivälistä alkaen, ja kevätulvat saavuttavat huippunsa toukokuun lopulla.
Tänä vuonna Pälkäneen järvien pinnat nousivat sateisen syksyn jälkeen ylimmilleen vuodenvaihteessa. Sen jälkeen pinnankorkeudet laskivat maaliskuun alkupuoliskolle saakka 12-20 senttimetrillä.
Vähälumisen talven ja kuivan kevään vuoksi järvien vedenkorkeus nousi maaliskuussa vain muutamalla senttimetrillä.
Kun kevät lämpenee ja kasvukausi alkaa, sateista päätyy vähemmän vettä järviin, koska haihdunta lisääntyy. Järvien pinnat uhkaavat sen vuoksi kääntyä laskuun jo huhti-toukokuussa.
Järvien kesäkorkeudet ovat jäämässä poikkeuksellisen alhaisiksi. Sen vuoksi juoksutusta Valkeakoskella rajoitettiin jo marraskuun lopusta alkaen.
Tavallisesti poikkeusjuoksutuksiin turvaudutaan loppukesästä, jos Mallasveden pinta laskee raja-arvoon. Tällä hetkellä pinta on 14 senttimetriä raja-arvoa korkealla. Ilman juoksutusrajoitusta vedenkorkeudet laskisivat kesän aikana yli 30 senttimetriä.
Pälkäneen järvet eivät ole säännösteltyjä, vaan Valkeakosken voimalaitoksella juoksutetaan luonnonmukaisen purkautumiskäyrän mukaisesti. Poikkeustilanteissa juoksutusta rajoitetaan niin, ettei raja-arvo alitu.
Valkeakosken poikkeusjuoksutus hillitsee pintojen laskua yläpuolisilla järvillä, Mallasvedellä, Pälkänevedellä, Längelmävedellä ja Hauhon reitillä.
Kukkian pinnankorkeuteen Valkeakosken poikkeusjuoksutus ei vaikuta, sillä välissä on Vihavuodenkoski. Kukkian pinta uhkaa jo kääntyä laskuun. Ennusteen mukaan vedenkorkeus jää kesäksi selvästi tavanomaista matalammalle ja saattaa laskea jo kesäkuussa alemmas kuin koskaan aiemmin.