Tauluhuutokaupan tuotolla palkataan nuoria kesätyöhön
Aito Säästöpankki järjestää hyväntekeväisyyshuutokaupan, jonka tuotolla palkataan nuoria vesiensuojelulähettiläitä. Myyntiin on asetettu Silvano Di Prosperon öljyvärimaalaus, jossa höyrylaiva Luopioinen lipuu järven selällä.
Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistynyt Luopioisten Yrittäjät ry:n nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke tarjoaa kesätyötä Pälkäneen yläkoulujen oppilaille. Nuoret toimivat apuohjaajina vesistöpajoilla, joissa lapset pääsevät tutkimaan muun muassa vesikasvillisuutta ja näkösyvyyttä. Lisäksi nuoret esittelevät vesien tilaa ja vesiensuojelutoimia tapahtumissa ja esittelypisteissä. Mikäli korona rajoittaa kohtaamisia kesällä, työtä tehdään netin ja some-kanavien välityksellä.
Kesätyötä haki 27 yhteiskoulun ja Anna Tapion koulun oppilasta. Hakijat on haastateltu, ja nuorten koulutus alkaa huhtikuun puolivälissä. Palkattavien nuorten määrä riippuu paikallisilta yhteistyökumppaneilta kertyvästä summasta.
Aito Säästöpankki tukee nuorten työllistämistä tauluhuutokaupalla. 21. huhtikuuta saakka jatkuvan huutokaupan tuotto käytetään vesiensuojelulähettiläiden palkkaamiseen. Hyväntekeväisyyshuutokauppaan voi osallistua netissä.
Myytäväksi on asetettu Silvano Di Prosperon öljyvärimaalaus, joka esittää höyrylaiva Luopioista. Maalauksen koko ilman kehyksiä on 90 x 60 senttimetriä ja kehysten kanssa 111,5 x 82 senttimetriä. Taulun lähtöhinta on 500 euroa.
Taulu kuvaa hyörylaivojen kultakautta
Silvano Di Prospero tunnetaan laiva- ja meriteoksistaan. Italialaissyntyisellä taiteilijalla on poikkeuksellinen kyky vangita meren tunnelma kankaalle. Huutokaupattavassa teoksessa höyrylaiva Luopioinen lipuu järvenselällä. Kannelle on kokoontunut väkeä pyhävaatteissaan.
Öljyvärimaalaus kuvaa sadan vuoden takaista höyrylaivojen kultakautta. Seudun vesillä liikennöi silloin monta höyrylaivaa, jotka helpottivat ja nopeuttivat kulkemista. Säännöllisesti liikennöineillä laivoilla pääsi muutamassa tunnissa Hämeenlinnaan toimittamaan kaupunkiasiat, ja sieltä saattoi jatkaa junalla Helsinkiin.
Teokseen on ikuistettu Luopioinen I, joka oli suurin ja komein Valkeakosken yläpuolisilla vesillä kulkenut höyrylaiva. 1800-luvun lopulla valmistunut alus keräsi ihailevia katseita myös Hämeenlinnan satamassa.
Luopioinen I liikennöi päivittäin Aitoosta Valkeakosken kautta Hämeenlinnaan. Höyrylaivat olivat pitkiä ja kapeita, jotta ne mahtuivat läpi Valkeakosken kanavasta. Kanavaan mahtui kerralla vain yksi laiva. Luopionen- ja Pälkäne-laivat kisasivat Mallasvedellä kattilat kuumina, kumpi ehtii ensin Valkeakoskelle. Ensin kanavaan päässyt laiva sai etumatkaa ja ehti ensin Hämeenlinnaan. Siksi sen kyydissä kulkeneet saivat paremman hinnan tuotteistaan kaupungin torilla.
Hyörylaivat tarjosivat maaseudun väelle nopean ja toimivan kulkuyhteyden kaupunkiin, kaupunkilaisille helpon tavan matkailla sisävesillä ja maaseudulla. Rautatiet veivät kulkijoita sisävesilaivoilta, jotka muuttuivat rautateiden jatkoyhteyksiksi. Höyrylaivojen lyhyt kultakausi päättyi linja-autojen myötä.
Kuvat yllä: Helsingin Sanomien takasivun ilmoitus mainosti kesäkuussa 1922, että Höyryalus Luopioinen lähtee joka aamu Aitoosta kello 2.45 ja Hämeenlinnasta 12.15.
Luopioisten Aineistopankin kuvat Luopioinen I -höyrylaivasta ovat Keinon perheeltä ja Pälkäne-seuran kokoelmista.
Höyrylaivat lipuvat vanhassa filmissä
Höyrylaivoilla kuljetettiin matkustajien lisäksi puutavaraa muun muassa Haapamäen sahalta, joka palvelee nykyisin Aitoon koulutuskeskuksen päärakennuksena. Haapamäen isäntä Kaarlo L. Vehoniemi järjesti vuonna 1925 hämäläiset sukujuhlat, joihin osallistui lähes pari tuhatta vierasta. Juhlakansaa kuljetettiin paikalle Luopioinen-hyörylaivoilla. Suomi-Filmin dokumentissa laivat saapuvat laituriin kolmen minuutin kohdalla.