Tommi Liljedahl Suvi-seminaarissa: Kukkialla käynnissä neljä kunnostuskohdetta

Suvi-seminaari herätti huolta Kukkian tilasta. Veden tummuminen on muuttanut eliöstöä. Ilmastonmuutoksen vuoksi pinta uhkaa laskea entistä alemmas loppukesästä, kun kevättulvat aikaistuvat.

Aito Suvi ry:n sihteeri Tommi Liljedahl esitteli keinoja, joilla yhdistys pyrkii hidastamaan muutosta. Se toteuttaa tämän ja ensi vuoden aikana neljä ensimmäistä kunnostuskohdetta Kukkialla

Kosteikoiden, kaksitasoumien ja pohjapatojen avulla vähennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Samalla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja sopeudutaan ilmastonmuutokseen.

– Ojitetuista metsistä ja soista vesi holahtaa keväällä kerralla järveen. Kevättulvat voimistuvat ja aikaistuvat, eikä vettä riitä loppukesään, Liljedahl kuvaa.

Ojien kunnostustoimet pidättelevät vesiä ja niiden mukanaan kuljettamia ravinteita.

Kosteikot ja kaksitasouomat pidättävät ravinteita

Ravinne- ja kiintoainekuormitusta pienentäviä rakenteita toteutetaan mahdollisimman vaikuttaviin kohteisiin. Ne on valittu tutkimustiedon ja maanomistajien valmiuden perusteella.

Aito Suvi ry hakee kunnostukseen ELY-rahoitusta. Se edellyttää suunnitelmia, joita yhdistys on päässyt teettämään Leader-rahoituksella.

– Valmiita suunnitelmia on 14 kohteeseen ja seitsemän kohteen suunnitelmat valmistuvat tänä vuonna, Liljedahl kertoo.

Keväällä käynnistyi Holjan Myllyojan kunnostus. Sen varteen rakennetaan kaksitasouomaa, jolla ravinteita huuhtova vesi saadaan pois pelloilta. Lisäksi ojauoman rinnalle kaivettavan tulvakynnyksen kasvillisuus pidättelee kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Holjan lisäksi kaksitasouomaa rakennetaan Haltian Hirviniemenojan varteen.

Syksyllä Kortteenpohjan Tuppiojalla alkaa kosteikoiden rakentaminen. Niiden yläpuolella veden virtausta ja sen aiheuttamaa eroosiota hillitään pohjapadoilla. Lisäksi metsäojan varteen kunnostetaan laskeutusallas.

Leppänän suulle laskevalle Rautianojalle rakennetaan kampakosteikko, joka levittää ojan tuomia vesiä ja ravinteita rantametsään. Ennen töiden aloittamista vaaditaan kuitenkin lisäselvityksiä, sillä alueella kasvaa rauhoitettua lehtoneidonvaippaa.

Kunnostus hyödyttää vesiä ja viljelyä

Aito Suvi ry:n tämän ja ensi vuoden kaikkien kunnostuskohteiden kustannusarvio on 233 000 euroa. ELY-keskus myönsi niille rahoituksen keväällä. Omarahoitusosuudesta valtaosa katetaan Luopioisten Säästöpankkisäätiön ja Metsä Groupin luontohankkeiden rahoitusohjelman apurahoilla sekä WWF:n Panda-palkinnolla.

Kortteenpohjan Tuppiojalla Tuen ansiosta maanomistajilta kerättävä osuus jää kohteissa muutamaan tuhanteen euroon. Siitä valtaosan maksavat viljelijät, joiden peltoja kunnostus hyödyttää.

Satotaso nousee, kun kalliita ravinteita huuhtova vesi saadaan pois pelloilta. Lisäksi kaivumailla parannetaan alavia, kosteita pellon osia.

Ranta-asukas voi pienentää kuormitusta

Aito Suvi ry:n työ keskittyy ennen kaikkea valuma-alueelleen viljelysmaille, josta suuri osa ravinteista kertyy. Kukkialla toiseksi suurin fosforilähde on ranta-asutus.

– Kukkian rannat on rakennettu tiiviisti ja varhain. Kun rantasauna on vesirajassa, pesuvesien käsittely edellyttää sitä, että vedet pitäisi ensin pumpata ylemmäs, Liljedahl sanoo.

Haja-asutusalueiden jätevesimääräykset uudistuivat kymmenen vuotta sitten, mutta monella mökillä jätevesiremontti tehdään vasta omistajan tai sukupolven vaihtuessa.

Jätevesien käsittely on sitä helpompaa, mitä vähemmän niitä syntyy. Vesivessa, lämminvesivaraaja tai pesukone edellyttää viemäriliittymää tai asiantuntijan suunnittelemaa ja rakentamaa vesijärjestelmää.

Kukkian kivikkoisilla ja kallioisilla rannoilla vesivessan rakentaminen ei ole helppoa eikä halpaa.

– Nykyisin löytyy kompostoivia, polttavia, pakastavia kuivakäymälöitä sekä sisä- että ulkokäyttöön. Liljedahl sanoo.

Myös rantatontin hoidolla on vaikutusta ravinnekuormitukseen. Rannan puut tarjoavat näkö- ja tuulensuojaa. Ne ja muu kasvillisuus käyttävät tontilta kertyvät ravinteet kasvuunsa.

– Luonnontilainen ranta säästää vaivaa ja luontoa. Se sopii myös maisemaan paremmin kuin palkintonurmi.

Rannan niitossa kannattaa keskittyä virkistyskäyttöä haittaavaan kaislikkoon. Ilmaversoinen kaislikko vähenee, kun sitä niittää säännöllisesti. Sen sijaan upos- ja kelluslehtisten kasvien hävittäminen on vaikeampaa, ja niistä on monenlaista hyötyä järviekologialle.