Torju sinilevää ja vieraslajeja
Lämmin kesä 2021 tarjosi sinilevälle otolliset kasvuolot. Juhannuksen alla tuuli keräsi kaasurakkulan avulla pintaan nousseen levän Pälkäneveden etelärannoille laajoiksi lautoiksi.
Sinilevä eli syanobakteeri tarvitsee kasvaakseen valoa, lämpöä ja ravinteita, erityisesti fosforia, sillä typpeä osa sinilevistä sitoo ilmasta. Sinilevä voi erittää myrkkyä, ja siksi levän vihreäksi värjäämää vettä ei saa joutua suuhun tai silmiin. Lapsia tai kotieläimiä ei kannata päästää sinileväiseen veteen, eikä sitä pidä käyttää löylyvetenä.
Sinilevä ilmaantuu vesien lämmettyä. Keväällä ja alkukesällä veden pinnalle voi kertyä kellertävää siitepölyä, joka on vaaratonta.
Sinilevätilanne voi vaihdella nopeasti muun muassa tuulensuunnan mukaan. Vähäinen sinilevä näkyy vihertävinä hiukkasina veden seassa. Sopivalla säällä leväkasvusto nousee pintaan ja kertyy tuulen mukana ohuiksi viiruiksi tai lautoiksi.
Sinilevän tunnistamisessa auttaa tikkutesti: jos levä jää roikkumaan tikkuun, kyseessä on vaaraton rihmalevä. Jos tikulla koskiessa levä hajoaa vedessä, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Toinen keino on ottaa vettä astiaan ja antaa sen seistä noin tunnin ajan. Sinilevät nousevat veden pinnalle vihertävinä hiukkasina.
Sinilevä ei ole pelkästään rehevien vesien vitsaus, sillä karuilla ja kirkasvetisillä järvillä se saa tarvitsemaa valoa syvemmällä, ja siksi se pystyy hyödyntämään pohjaan vajonneita ravinteita. Esimerkiksi kirkasvetisellä Pälkänevedellä kärsittiin kesällä 2021 rajuista sinileväkukinnoista. Myös Kukkialla sinilevää on havaittu vuodesta 2016 alkaen joka kesä vuotta 2020 lukuun ottamatta.
- Lue lisää sinilevästä.
Vesirutto. Kuva: Tuomo Kuitunen
Vieraslajit ovat ihmistoiminnan mukana uusille alueille siirtyneitä lajeja, joista osa on haitallisia. Esimerkiksi isosorsimo ja vesirutto ovat nopeasti leviäviä vesikasveja, jotka syrjäyttävät muut kasvit ja aiheuttavat haittaa järvien virkistyskäytölle.
Pyydyksiin ja laitureihin tarttuva hyytelösammaleläin aiheuttaa riesaa Lempäälässä. Laji leviää muun muassa vesilintujen mukana. Hyytelösammaleläimen torjunta voi onnistua, jos yhdyskunnat saa kerättyä ennen kuin ne alkavat muodostaa mustina pisteinä erottuvia talvehtimisvaiheita. Eläimet hävitetään kompostoimalla tai maahan hautaamalla.
Vieraslajien tunnistamisesta ja hävittämisestä löytyy tietoa osoitteesta vieraslajit.fi.
Isosorsimo. Kuva: Tuomo Kuitunen.