Ajankohtaista

Luopioisten Säästöpankkisäätiö käynnisti alkuvuodesta vesistöihin liittyvän pilottihankkeen Pälkäneellä.

– Haluamme tukea alueemme elinvoimaisuutta ja yhteiskunnallisesti tärkeää asiaa. Suvi-hankkeella kokoamme eri tahoja pitämään huolta upeista vesistöistämme, Luopioisten Säästöpankkisäätiön toimitusjohtaja Erkki Nurmi kertoo.

Pohjanlahteen laskevan Kokemäenjoen yksi haara saa alkunsa Pälkäneeltä. Längelmäveden ja Hauhon reittien vedet yhtyvät Mallasvedellä, josta ne jatkavat Valkeakosken kautta kohti Poria.

Latvavesillä järvien tila on pitkälti omissa käsissä: vesi kertyy järviylängöltä ja virtaa kohti isoja järviä. Pälkäneellä on vähän soita, ja siksi vedet ovat luonnostaan kirkkaita.

Keväällä 2021 käynnistyvä ympäristökasvatushanke innostaa lapsia ja nuoria mukaan vesiensuojelutyöhön. Hanke kouluttaa pälkäneläisnuorista vesiensuojelulähettiläitä ja koululaisten vesistöpajan ohjaajia.

Vesiensuojelulähettiläät kertovat yhdessä paikallisten asiantuntijoiden kanssa Pälkäneen vesistöjen tilasta ja suojelusta muun muassa yleisötapahtumissa ja somekanavien kautta.

Pälkäne on haluttu mökkipitäjä sijaintinsa ja palveluidensa, mutta ennen kaikkea puhtaiden vesiensä ansiosta. Latvavesillä järvet ovat pääosin hyväkuntoisia. Tämä näkyy hinnoissa. Ison veden äärellä pelkkä tontti maksaa 120 000 euroa. Pienemmältä järvellä tai saaresta tontin voi saada 80 000 eurolla. Nykyhinnoilla Pälkäneen 4200 kesämökkitontin yhteisarvo lähentelee 400 miljoonaa euroa.

Ilmastonmuutos rehevöittää ja samentaa järviä. Toisaalta tuhansien järvien maassa vesiensuojelu voi olla tehokkain keino torjua ilmastonmuutosta.

Lämpötila Suomessa on noussut yli kaksi astetta esiteollisista ajoista. Vesien kevätkierto on aikaistunut ja syyskierto myöhästynyt. Jää peittää järviä aiempaa lyhemmän ajan. Ilmastonmuutoksen vuoksi veden happipitoisuus laskee, levät lisääntyvät ja veden kerrostuminen häiriintyy.