Suvi-vesiensuojeluhanke aloitti tutkimukset – vesinäytteiden lisäksi tutkitaan piilevän ja surviaissääsken jäänteitä, jotka kertovat veden laadussa tapahtuneista muutoksista

Näytteenottaja Eetu Savilahti tipauttaa pipetillä kemikaalia kahteen näytepulloon. Toisessa on jään alta nostettua pintavettä metrin syvyydestä ja toisessa pohjan syvänteestä. Savilahti sekoittelee lasipulloja, jotka muuttuvat ruosteen ruskeiksi. Se on hyvä merkki, sillä jos vesi värjäytyisi valkoiseksi, se olisi hapetonta.

– Hyvin pohjallakin näyttäisi olevan happea, Savilahti sanoo.

Suvi -vesiensuojeluhankkeen ensimmäiset vesinäytteet otettiin Pälkäneveden syvänteistä maaliskuun toisella viikolla. Lopputalvesta vesi on kerrostunutta, sillä lämpimin ja painavin 3–4-asteinen vesi painuu pohjalle.

– Lämpötilalla on yllättävän voimakas merkitys. Asteen muutos vaikuttaa paljon veden tiheyteen, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Mattila kertoo.

Talvikerrostuneisuuden loppuvaiheessa syvänteistä otettavat näytteet kertovat järven tilasta. Jos syvänteistä loppuu happi, niihin vuosikymmenten aikana vajonneet ravinteet lähtevät kiertoon. Syntyy sisäistä kuormitusta.

Pohjan vesi pariasteista

Iktyonomi Eetu Savilahti on kairannut ensimmäiset näytteenottoreiät Kyttälänsaaren edustalle. 35-senttisen jään alla vesi on lähellä jäätymispistettä. Metrin syvyydessä lämpötila on 0,9 astetta. Sen jälkeen vesi lämpenee vähitellen. Lähes 30-metrisen syvänteen pohjalla lämpötila on kaksi astetta, eikä happea sitova kemikaali kerro hälyttävästä happikadosta.

Savilahti ottaa vesinäytteet metrin syvyydestä ja pohjan tuntumasta. Näytepullot hän pakkaa kylmälaukkuihin, joiden pohjalla on kuumalla vedellä täytetyt lämpövaraajat. Niiden turvin näytteet pysyvät sulana 25 asteen pakkasesta ja viimasta huolimatta.

Aamupäivän aikana Savilahti kiertää telamönkijällään Kukkolan- ja Kelppiänselän syvänteitä ja iltapäivällä hän jatkaa Jouttesselän puolella. Seuraavina päivinä näytteet analysoidaan KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa.

Sedimentti kertoo järven historiasta

Suvi -vesiensuojeluhankkeen käynnistysvaiheen tärkein tehtävä on hankkia lisätietoa Pälkäneen vesien tilasta, jotta kunnostustoimia osattaisiin kohdistaa niille laskuojille, joiden varsilla toimista on eniten hyötyä. Suurimmilta laskuojilta otetaan näytteitä keväällä virtaamahuippujen aikaan, ennen kuin maassa on ravinteita pidättävää kasvipeitettä.

Syvänteiden ja laskuojien vesinäytteet kertovat järven ja sen valuma-alueen tämänhetkisestä tilasta. Niiden lisäksi tehdään paleolimnologisia tutkimuksia, joiden avulla saadaan tietoa järven tilan pitkäaikaismuutoksista menneiltä vuosikymmeniltä.

Pohjasedimenttiin vajonneet piilevä- ja surviassääskilajien jäänteet säilyvät syvänteissä pitkään. Niitä analysoimalla nähdään, ovatko rehevän veden lajit lisääntyneet.

– Planktisia piilevälajeja on todella paljon ja lajit ilmentävät järven elinolosuhteita. Osa lajeista viihtyy karussa ja osa rehevissä vesissä, Jukka Mattila kertoo.

Kalastajat manaavat verkkoja sotkevan piilevän lisääntymistä. Paleolimnologisessa tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat pohjakerrosten eri piilevälajit ja niiden runsaussuhteet. Lajistossa tapahtuneet muutokset kertovat veden laadun ja rehevyyden muutoksesta. Piilevän lisäksi indikaattorina toimivat pohjan pintakerroksissa myös eri surviaissääskilajit, joiden pääkapselit säilyvät pohjaan vajonneessa kiintoaineessa.

– Surviaisääskilajiston avulla päästään laskemaan, miten vesistössä jaksetaan, Jukka Mattila sanoo.

Paleolimnologisessa tutkimuksessa pohjalietteestä otetaan halkaisijaltaan 10-senttinen ja noin 30 senttimetriä pitkä näyteproppu. Lieriön näyte siivutetaan senttimetrin suikaleiksi. Ne voidaan sijoittaa aikajanalle melko tarkasti 35 vuoden takaisen Tŝernobylin ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiivisten jäänteiden avulla.

Tänä keväänä keskitytään Pälkäneveteen

Pitkään rannoilla asuneiden ja mökkeilleiden mielestä Pälkäneen vedet ovat nuhraantuneet ja rehevöityneet. Piilevälajien ja surviaissääskien jäänteiden perusteella nähdään, miten radikaali muutos on ollut.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä ja sen omistamasta KVVY Tutkimus Oy:stä löytyy huippuosaamista paleolimnologisiin tutkimuksiin, sillä ympäristöasiantuntija FT Juhani Hynynen on väitellyt tohtoriksi tästä aiheesta ja ympäristöasiantuntija Arja Palomäki tutkinut piileviä kymmenien vuosien ajan.

Paleolimnologisia tutkimuksia on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana jokusia, mutta kovin laajassa käytössä menetelmä ei ole. Siihen vaikuttaa osaltaan hinta, tutkimuksiin kun sisältyy melkoinen määrä asiantuntijatyötä.

Suvi -hankkeen tämänkeväisissä tutkimuksissa keskitytään Pälkäneveteen. Sen tilasta ei ole yhtä hyvää käsitystä kuin Kukkiasta, jossa suojeluyhdistys ja FresHabit -hanke ovat ottaneet vesinäytteitä. Pälkäneen pienemmille järville rajallisia tutkimusmäärärahoja ei tässä vaiheessa hajauteta, sillä ne ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, eikä niihin kohdistu suurta rasitusta.

– Pälkäneen vedet ovat pääasiassa karuhkoja tai lievästi reheviä ja monet metsäjärvet ovat lähellä luonnontilaa, ympäristöasiantuntija Hanna Alajoki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä sanoo.

Laskuojien kunnostus parantaa veden tilaa

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Vesistömallijärjestelmä VEMALAn perusteella pinta-alayksikköä kohti suurin kuormituspaine kohdistuu Mallasveden, Tossanselän, Pälkäneveden ja Jouttesselän alueille.

Vesistömallijärjestelmän perusteella vaikuttaa siltä, että valumavesien laatua parantamalla voidaan kohentaa Pälkäneen järvien tilaa.

– Monin paikoin voidaan jo pienillä teoilla päästä hyviin tuloksiin, Hanna Alajoki sanoo.

Pistekuormitus on vähentynyt, ja pääosa vesistökuormituksesta on peräisin metsistä ja pelloilta. Järviin päätyvien ravinteiden määrää voidaan vähentää valumavesien hallinnan avulla: laskuojien varsille rakennetaan esimerkiksi laskeutusaltaita ja kosteikkoja, joista kiintoaineet ja ravinteet saadaan talteen.

Kunnostustoimet etenevät sitä mukaa kun laskuojien varsilla löytyy halua tarttua toimeen. Suvi-hanke hankkii tietoa sekä neuvoo ja auttaa maanomistajia rahoituksen hankinnassa.