Suvi-vesiensuojeluhanke otti vesinäytteet Pälkäneveden kaikilta laskuojilta
KVVY Tutkimus Oy:n ympäristönäytteenottaja Ari Luoto otti tiistaina 13. huhtikuuta vesinäytteet Pälkäneveden kaikilta laskuojilta. Niiden perusteella nähdään, miltä suunnalta järveä rehevöittävät ainekset järveen virtaavat.
Ari Luoto kiinnittää näytteenottopullon teleskooppivarteen ja upottaa sen virtaavaan ojaveteen.
– Kirkkauden perusteella vaikuttaisi tavalliselta sulamisvedeltä.
Luoto täyttää kaksi muovipulloa vedellä ja kaivaa sitten esiin pitkän mittatikun. Hän mittaa uoman syvyydeksi puoli metriä ja leveydeksi metrin. Mies kääntää mittatikun veden pintaan ja kellottaa, kauanko veteen heitetyltä ruohonkorrelta kestää metrin matka. Mittaustulosten perusteella Luoto laskee, että tässä ojassa virtaa 150 vesilitraa sekunnissa.
KVVY Tutkimus Oy:n ympäristönäytteenottaja mittaa vielä veden lämpötilan ja nuuhkii, ettei näytepullojen vedessä ole aistittavissa hajua. Luoto kirjaa tulokset muistiin ja vie näytepullot kylmälaukkuun, jossa ne säilyvät viileinä laboratorioon saakka. Siellä niistä analysoidaan muun muassa kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet.
Päivän aikana Ari Luoto kiertää kaikki Pälkäneveteen laskevat ojat Kukkolan Vähäjärven laskuojaa lukuun ottamatta, sillä se on muutenkin säännöllisessä seurannassa.
Tänä keväänä keskityttiin Pälkäneveteen
Suvi-vesiensuojeluhanke aloitti vesistötutkimukset Pälkäneen suurista vesistä, sillä pienemmät järvet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Ne ovat usein metsien ympäröimänä, eikä niihin kohdistu suurta kuormitusta.
Tämäntalviset ja -keväiset vesistötutkimukset keskittyvät Pälkäneveteen, koska Kukkia on mukana Freshabit-hankkeessa. Se on tehnyt vesistötutkimuksia Kukkialla, ja syksyllä laskuojien varsille aletaan rakentaa ensimmäisiä kosteikkoja ja laskeutusaltaita, jotka pidättävät järveä rehevöittäviä kiintoaineita. Kesän aikana Kukkialla tehdään myös kalasto- ja kasvillisuuskartoituksia.
Pälkäneveden ojanäytteiden perusteella nähdään, miltä suunnalta ravinteet ja kiintoaines järveen kertyvät. Kosteikkoja tai laskeutusaltaita ryhdytään suunnittelemaan järven tilan kannalta tärkeimpien laskuojien varsille, jos niiden varrelta löytyy siihen innostusta. Ensimmäisenä liikkeelle päästäneen Aitoossa, jossa maanomistajat ovat olleet alusta alkaen hankkeessa mukana.
Kaikki ojat tutkittiin Aitoon kalastuskunnan ansiosta
Laskuojien vesinäytteet otetaan kevättulvien aikaan, kun virtaamat ovat suurimmillaan. Aitoon kalastuskunnan ansiosta näytteet pystyttiin ottamaan samanaikaisesti kaikista laskuojista. Se myönsi vesitutkimuksiin tuhannen euron määrärahan. Summa vastaa neljän kalastuskunnan alueella sijaitsevan laskuojan tutkimuskustannuksia. Suvi-hankkeen budjetoimat varat olisivat riittäneet kymmenen ojan tutkimiseen.
Vesiensuojeluhankkeen vesitutkimukset alkoivat talvella, kun Pälkäneveden syvänteistä otettiin vesinäytteet. Myöhemmin syvänteiden pohjamudasta otetaan vielä näytteet, joista analysoidaan vuosikymmenten aikana sedimenttiin painautuneet piilevän ja surviaissääsken jäänteet. Paleolimnologinen tutkimus kertoo, miten järven rehevyys on muuttunut aikojen kuluessa.
Vesinäytteenottoa Pälkäneveden laskuojilla.
