Kosteikosta hyötyy sekä pelto että järvi

Jarmo Oesch
Jarmo Oesch esitteli tilansa maille tulevan kosteikon suunnitelmia Suvi-vesiensuojeluhankkeen uomastoryhmälle.

Rautajärven Myllyoja on Kukkian suurin laskuoja. Se tuo eniten ravinteita Natura-järveen. Syksyllä ojan varteen rakennettava kosteikko vähentää järveen päätyvän kiintoaineksen määrää. Kosteikko tulee Rautajärven kartanon maille. Jarmo Oesch haluaa pienentää tilan vesistöjalanjälkeä. Hiilijalanjälki on jo maan pienin.

Rautajärven kostikko
Kosteikko rakennetaan syksyllä Myllyojan varteen.

Pälkäneen järvien vedet kertyvät omista puroista, sillä vedenjakaja seurailee Pälkäneen kuntarajaa. Kukkian pohjois- ja itäpuolella sijaitsevat Vehkajärvi ja Vesijako virtaavat sekä Kokemäenjoen että Kymijoen suuntaan. Niiden välissä olevalta laajalta alueelta vedet laskevat Myllyojaa pitkin Kukkiaan Rautajärven kylän tuntumassa.

Kyynärön- ja Ämmätsänjärvistä alkunsa saava Myllyoja kulkee metsien ja soiden läpi. Parin kilometrin matkalla 15 metriä laskevan ojan vuolas virtaus huuhtoo mukaansa humuspitoista ainesta, josta on muodostunut viuhkamainen suistoalue ojan suulle. Vanhimmissa valokuvissa Rautajärven ranta on toista sataa metriä lähempänä Luopioistentietä kuin nykyisin.

– Joki on vienyt mukanaan kymmeniä tonneja kiintoainesta. Minunkin elinaikanani joki on pidentynyt viitisenkymmentä metriä, Jarmo Oesch arvioi.

Kolmikymppinen isäntä haluaa, että jatkossa humus ja kiintoaines eivät enää virtaa Kukkiaan. Siksi Myllyojan varteen rakennetaan kosteikko ja laskeutusallas, josta ravinteet voidaan ajaa läheisten peltojen maanparannusaineeksi.

– Sekä pelto että vesistö voittavat, Oesch sanoo.

 

Kosteikko tulee veden vaivaamalle joutomaalle

Myllyoja tuo mukanaan huomattavan osan Natura-järven ravinnekuormasta. Rautajärven ja Läyliän fosforipitoisuudet ovat selvästi selkävesiä korkeampia.

Ravinteet ovat peräisin tuhansien hehtaarien valuma-alueelta, joka on pääosin metsää ja suota. Järveen päätyvät ravinteet vähenevät, kun Myllyojan varteen rakennetaan kosteikko.

– Tämä on otollinen paikka, sillä Myllyoja on Kukkian suurin laskuoja, Jarmo Oesch sanoo.

Noin hehtaarin kokoinen kosteikko rakennetaan Murronkorven yläpuolelle. Pusikoitunut räme sijaitsee peltojen keskellä.

– Alue on veden vaivaamaa joutomaata, jolla ei ole viljelykäyttöä, Jarmo Oesch sanoo.

Kosteikon alkupäähän rakennetaan syvänne, johon veden mukana kulkevat kiintoaineet laskeutuvat. Pohjapatojen avulla suurin osa vedestä ohjataan syvännealueiden, avovesialtaiden ja saarekkeiden kautta vanhaan uomaan.

– Kosteikko tulee muistuttamaan Kukkolan Vähäjärveä, Oesch kuvailee.

Tulva-aikoina vesi pääsee kulkemaan nykyisen oikaisu-uoman kautta, joka rakennettiin 1950-luvulla nopeuttamaan veden virtausta. Samalla joen varsi saatiin viljelykäyttöön. Nyt rantapellot ovat kuitenkin painuneet, ja niillä kasvaa heinää.

 

Ravinteet laskeutusaltaasta pelloille

Virtaus hidastuu kosteikossa ja mutkittelevassa vanhassa uomassa, mikä vähentää veden mukanaan kuljettaman kiintoaineen määrää. Pahimpina tulvakeväinä pelloille saattaa nousta nykyistä enemmän vettä, mutta siitä ei aiheudu haittaa pelloille eikä vesistölle, sillä suojavyöhykkeellä kasvaa nurmia, joita ei lannoiteta.

Rautajärven kosteikko rakennetaan elo–syyskuussa, kun vesien virtaamat ovat pienimmillään. Syksyllä rannoilla on myös vähemmän mökkiläisiä, jotka voisivat kärsiä veden hetkellisestä samentumisesta.

Noin 30 000 euroa maksavan kosteikon rakentamiseen saadaan EU-rahaa Freshabit -hankkeen ansiosta. Jarmo Oesch ajaa rakennusvaiheessa kertyvät ruoppausmassat pelloille maanparannusaineeksi.

Kosteikon hoito jää maanomistajan vastuulle.

– Laskeutusallas on tyhjennettävä muutaman vuoden välein, jotta se toimii. Lisäksi pitää seurata, että pohjapadot säilyvät ehjinä, Jarmo Oesch sanoo.

Myös altaaseen kertyvä ravinteikas liete ajetaan pelloille. Kosteikon hoitoon voisi saada ympäristötukea, jos se olisi riittävän suuri. Myllyojan valuma-alue on kuitenkin niin valtava, että tuki edellyttäisi kymmenien hehtaarien kokoista kosteikkoa.

Jarmo Oesch uskoo, että kosteikosta hyötyy Kukkian lisäksi muukin luonto.

– Kosteikon keskelle jää saaria, joissa varmaan myös linnut viihtyvät.

 

"Minulle jäi papereiden allekirjoitus"

Kukkia kuuluu EU-rahoitteiseen Vanajaveden Freshabit-hankkeeseen. Sen ansiosta myös kolmella pienemmällä laskuojalla tehdään tänä vuonna rakenteita, jotka vähentävät järveen päätyvien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää. Niillä ei kuitenkaan ole läheskään yhtä suurta vaikutusta järven tilaan kuin Myllyojalla.

– Freshabit-hankkeen alkuvaiheessa suunnittelija kiersi Kukkiaa ja selvitti laskuojia, joiden varsilta löytyisi halukkuutta lähteä mukaan. Kaikki hankkeet perustuvat maanomistajien myönteiseen suhtautumiseen, hankekoordinaattori Eeva Einola Vanajavesikeskuksesta kertoo.

Kukkian suurimman laskuojan varrelta mukaan ilmoittautunut Oesch oli hankkeen kannalta jättipotti. Liikkeelle lähtöä helpotti se, että Oesch omistaa kaikki maat kosteikon ympärillä. Suunnitelmat hoituivat yhden maanomistajan kanssa.

Jarmo Oesch ei pidä laskeutusaltaiden ja kosteikkojen rakentamista kummoisenekaan urakkana. Paljon enemmän vaivaa vie suunnittelu ja luvitus.

– Moni voisi tehdä laskeutusaltaita itse, jos löytyisi simppeli ohjeistus siitä, millaisia vaiheita prosessiin liittyy ja millaisia papereita pitää tehdä.

Byrokratian pelko nostaa kynnystä tarttua toimeen. Myllyojan kosteikon paperityöt hoiti Freshabit-hanke ja suunnittelun Ramboll.

– Minulle jäi papereiden allekirjoitus, Oesch sanoo.

Byrokratiaa lisää se, jos laskuojan vedet kertyvät yli tuhannen hehtaarin valuma-alueelta. Silloin ojaa käsitellään vesistönä ja hankkeelle tarvitaan aluehallintoviraston lupa. Pienemmillä valuma-alueilla riittää ELY-keskuksen lausunto, joten liikkeelle päästään nopeammin.

Rautajärven kosteikon rakennussuunnitelmissa piti ottaa huomioon myös Murronkorven alapuolella sijaitseva perinnebiotooppi. Alueella on laidunnettu yhtäjaksoisesti 1700-luvulta alkaen, ja sen ansiosta sieltä löytyy harvinaisia kasveja. Laidunta varjellaan rakennusvaiheessa, eivätkä työkoneet kulje edes sen vierestä.

 

Hiili- ja vesistöjalanjälki pieneksi

Jarmo Oesch pitää vesien vaalimista tärkeänä kylän kannalta. Puhtaat vedet tuovat asukkaita ja mökkiläisiä, joiden ansiosta palvelut pysyvät seudulla.

– Kesäasukkailla on suuri vaikutus kylän elinvoimaan. On minulla omakin lehmä ojassa, sillä mökki on Rautajärvenlahdella.

Rautajärven kartano on maitotila. 90 lypsylehmän maito päätyy Oeschin isovaarin aikanaan ostaman Ruhan meijerin kautta Arlan tuotteiksi. Arla on laskenut maitotilojen hiilijalanjäljen, ja Rautajärven kartanolla se on maan pienin.

– Tavoitteena on, että jatkossa myös vesistöjalanjälki olisi maan pienin, Jarmo Oesch sanoo.

Tilalle rakennetaan entistä suuremmat lantavarastot, jotta lanta voidaan levittää pelloille alkukesästä, kun kasvit pystyvät hyödyntämään ravinteet mahdollisimman tehokkaasti. Tästä hyötyvät peltojen lisäksi myös vedet, sillä silloin ravinteita ei huuhtoudu järveen.

Jarmo Oeschin mielestä vastuullinen toimintatapa ei lisää työmäärää.

– Enemmän se on suunnittelua. Kun asiat laittaa kerran kuntoon, se säästää pitkän aikaa.

Oesch pohtii toimintatapoja joka nurkasta. Vedet hyötyvät, kun lannoitusta vaativa viljanviljely keskitetään pelloille, jotka ovat kaukana vesistöstä. Näin fosfori saadaan pois valuma-alueelta. Lisäksi lannan levityksessä käytetään parasta mahdollista tekniikkaa.

– Hiili- ja vesistöjalanjäljen pienentäminen tukee myös taloudellista puolta. Kulut pienenevät, kun energiaa ja ravinteita kuluu mahdollisimman vähän, Oesch sanoo.

 

Suvi-hanke haki mallia Rautajärveltä

Suvi-vesiensuojeluhankkeen tavoitteena on, että Pälkäneen järviin laskevien ojien varsille rakentuisi kosteikkoja ja laskeutusaltaita, jotta vesien rehevöityminen pysähtyisi.

Hanke kartoittaa parhaillaan laskuojia, joista päätyy runsaasti kiintoainesta vesiin. Rakenteita ryhdytään suunnittelemaan ojiin, joiden varsilta löytyy aiheesta kiinnostuneita maanomistajia sekä joutomaita, joihin kosteikkoja ja laskeutusaltaita voitaisiin rakentaa. Laskeutusaltaat pyritään sijoittamaan niin, että niihin kertyvä kiintoaines on helppo hyödyntää maanparannusaineena pelloilla.

Kartoitustyötä tekee uomastoryhmä, johon asiantuntemusta tuovat MTK:n ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen edustajat. Uomastoryhmä tutustui pääsiäisen jälkeen Rautajärven kosteikkohankkeeseen. Se toimii erinomaisena esimerkkinä onnistuneesta uomahankkeesta: on löydetty laskuoja, jonka kunnostuksella on suuri vaikutus vesiin sekä maanomistaja, joka ottaa asian omakseen.

Kukkian kosteikot ja laskeutusaltaat päästään rakentamaan Freshabit-hankkeen ansiosta EU-rahalla. Hankkeen päätyttyä ja muilla järvillä rahoitus on haettava muiden kanavien kautta. Suvi-hanke tuo apua ulkopuolisen rahoituksen ja omarahoitusosuuden järjestämiseen.

Suvi-hankkeen ensimmäisten kunnostuskohteiden luvitus ja suunnittelu alkaa tänä vuonna. Jatkossa tavoitteena on rakentaa kosteikkoja tai laskeutusaltaita muutaman laskuojan varrelle vuosittain.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen uomastoryhmä tutustui 7.4.2021 Rautajärvelle syksyllä rakennettavaan kosteikkoon, joka vähentää Kukkiaan päätyvän kiintoaineksen määrää.
Tagit