Sinilevä
On taas tullut se aika, kun pitää katsoa tarkkaan, mitä vettä käyttää tai minkälaiseen veteen kehonsa pistää. Sinileväkausi on siis alkanut.
Vihreinä hippusina tai lauttoina näkyvät sinilevät, oikealta nimeltään sinibakteerit, eivät ole oikeasti leviä, vaan yhteyttäviä bakteereita. Sinilevän esiintyvyys on suurimmillaan lämpimällä ja tyynellä säällä. Ne tarvitsevat kasvaakseen myös typpeä ja fosforia, joten rehevöityneissä, fosforipitoisissa järvissä sinilevää esiintyy herkimmin. Vesienhoidon toimenpiteillä veden laatuja pyritään parantamaan ja näin ehkä myös sinilevän esiintyvyyttä vähentymään.
Miksi varoa sinilevää?
Noin puolet sinileväkukintojen bakteereista tuottaa voimakkaita myrkkyjä, eikä sinilevästä voi tunnistaa sen myrkyllisyyttä. Yleisimmin sinilevät aiheuttavat nuhan ja astman kaltaisia oireita, iho-oireita, ripulia, nuhaa ja oksentelua. Sinilevät tuottavat joko maksamyrkkyjä tai hermomyrkkyjä. Järviemme sinilevissä esiintyvät maksamyrkyt, mikrokystiinit, aiheuttavat suurina annoksina nieltynä tai hengitettynä jopa maksavaurioita, maksasolujen kuolemaa ja ääritapauksessa kuoleman. Järvien sinilevien hermomyrkky anatoksiini-a puolestaan aiheuttaa suurina määrinä koordinaatiokyvyn heikkenemistä, kouristuksia ja hengityksen lamaantumista. Suomessa ei kuitenkaan ole raportoitu vielä yhtään sinilevän aiheuttamaa ihmiskuolemaa, mutta lemmikki- ja kotieläimiä on kuollut sinilevään. Myrkytyksen vakavuuteen vaikuttaa altistuksen kesto ja myrkyn määrä suhteutettuna altistujan kokoon. Siksi sinilevä on vaarallisinta juuri lemmikeille ja pienille lapsille.
Kuinka käyttää sinileväistä vettä?
Jos sinilevää on vain vähän voi vedessä vielä hyvin uida, koska sinilevän myrkyille ei lähtökohtaisesti altistu ihon läpi. SIlloin täytyy kuitenkin olla varovainen, ettei tätä vettä juo tai sitä joudu verenkiertoon esimerkiksi haavoista. Lisäksi uimisen jälkeen kannattaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi. Lemmikkejä ja pieniä lapsia ei kannata päästää lainkaan sinileväiseen veteen, koska niille sinilevän juominen voi olla pieninäkin määrinä vaarallista. Lisäksi lemmikit voivat nuolla kastunutta turkkiaan, johon on voinut takertua suuriakin määriä levää. Saunavetenä sinileväistä vettä ei saa käyttää ollenkaan, koska löylyveden höyrystyessä sinilevä joutuu hengitysilmaan ja keuhkorakkuloiden kautta suoraan verenkiertoon. Samasta syystä myöskin vesiurheilussa kannattaa olla varovainen siinä syntyvän vesisumun takia. Sinilevän myrkyt eivät myöskään poistu vettä keitettäessä tai välttämättä muillakaan puhdistusmenetelmillä, joten sinileväistä vettä ei saa millään juomakelpoiseksi. Sinileväisestä vedestä kalastetun kalan lihaa voi syödä, mutta sisäelimiä ei kannata käyttää.
Miten tunnistaa sinilevä?
Vähäinen määrä sinilevää näkyy vedessä vihreinä ja kellertävinä hiukkasina. Sinilevää ollessa runsaasti rantaan tulee leväraitoja tai -lauttoja. Keväisin levän voi silmämääräisesti sekoittaa siitepölyyn ja kesäisinkin vaarattomiin leviin. Sinilevä on kuitenkin mahdollista erottaa esim. juomalasi- ja keppitestillä. Juomalasitestissä lasiin laitetaan vettä seisomaan noin tunnin ajaksi, ja jos pintaan nousee vihreitä hiukkasia, kyseessä on sinilevä. Keppitesti sopii erityisesti levälautan testaamiseen. Siinä kepillä sekoitetaan levämassaa ja jos levämassa vain hajoaa veteen, on kyseessä sinilevä, mutta jos levä jää roikkumaan keppiin on kyseessä vaaraton levä.Yleisten uimarantojen sinilevätilanteesta löytyy tietoa https://www.järviwiki.fi .
Miten ehkäistä sinilevän syntymistä?
Sinilevä on yksi maailman vanhimpia eliöitä, eikä se tule vesistöistä kokonaan poistumaan. Ihmisen toiminnalla on kuitenkin vaikutus sinilevän esiintyvyyteen vesien kuormituksen kautta. Varsinkin vesiä rehevöittävä fosfori on suuressa roolissa sinilevien esiintymisen kannalta. Voimme toiminnallamme vaikuttaa fosforipäästöihin huolehtimalla vesiin laskevista jätevesistä ja muista ravinteista.
Lähteet: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/sinilevat-eli…
https://retkipaikka.fi/miksi-sinileva-on-vaarallista-ja-miten-sen-tunni…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/23/ala-aliarvioi-syanobakteerin-m…