Kalalähteenojan kunnostus alkoi laskuojan perkauksella
Pauli Sjöstedt pääsi tällä viikolla töihin Pitkäjärven Kalalähteenojalla.
Tanner tärisee, kun Pauli Sjöstedt upottaa kaivurin kauhan ojan pohjaan. Kun hän kippaa sen sisällön pientareelle, päällimmäiseksi jää savikerros. Suurin osa on kuitenkin tummaa, hienoa maa-ainesta. Se on kulkeutunut veden mukana metsärinteestä, jonka halki Kalalähteenoja virtaa kohti Pitkäjärveä.
Hieno maa-aines on tukkinut ojan niin, ettei vesi juuri virtaa, vaikka sitä on tullut edellispäivinä reilusti. Pellon laita sen sijaan on upottavan märkä. Se hankaloittaa sadon kasvua ja korjuuta. Pellolle nouseva vesi lisää myös Pitkäjärveä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Veden mukana ravinteita huuhtoutuu ojaveteen ja järveen.
Laskuojan perkauksen jälkeen Sjöstedt ajaa kaivurinsa metsäojan varteen. Sinne rakennetaan virtausta hillitseviä pohjapatoja. Niiden ansiosta hieno maa-aines jää metsään ja pelto- ja laskuojat pysyvät paremmin auki.
Kun pellon heinät on saatu paalattua, urakka jatkuu pelto-ojan varrella. Sjöstedt avaa umpeutuneen uoman ja muotoilee sen rinnalle tulvakynnyksen. Kaksitasouomassa on enemmän tilaa vedelle, joka ei enää pääse nousemaan pelloille. Tulvakynnykselle muodostuva kasvillisuus pidättää veden ravinteita ja lisää monimuotoisuutta.
Ensi vuonna rakennetaan neljä kohdetta
Lasku-uoman perkaus, pelto-ojan kaksitasouoma ja metsäojan pohjakynnykset palvelevat samaa tarkoitusta: metsistä kertyvät vedet eivät enää huuhdo rehevöittäviä ravinteita järveen.
Pitkäjärven Kalalähteenoja on ensimmäinen Suvi-hankkeessa vireille saaduista kunnostuskohteista, joka on edennyt toteutusvaiheeseen. Seuraavat kohteet keskittyvät Kukkialle ja Pälkänevedelle. Niiden rannoilla on vireillä 35 kohdetta, joilla vähennetään ravinnekuormitusta.
Pirkan Helmi ry käsittelee ensi viikolla Leader-hakemusta, jolla haetaan rahoitusta 11 kohteen suunnitteluun. 46 605 euron hankkeessa valmistuvilla suunnitelmilla päästään hakemaan ELY-rahoitusta kunnostustoimien toteutukseen. Ensi vuonna on tarkoitus rakentaa kosteikoita Aitoon Myllyojalle, Kortteenpohjan Tuppiojalle, Holjanlahden ojille ja Leppänän Rautianojalle.
Kalalähteenojan kunnostuksen alkajaisiksi Pauli Sjöstedt avasi vettä padottavan laskuojan, jonka vuoksi vesi nousee pelloille.