Kaivurit vauhdissa kolmessa kohteessa Rautajärvellä
Joonas Keränen ja Martti Lautala tähyilevät, mille tasolle Sirinojan toisen puolen kasvillisuuskenttä tulee.
Viikonlopun ukkoset toivat reilusti vettä Rautajärvelle. Alkuviikosta Joonas Keräsen kaivinkone painui mahaa myöten Pikkusuon entisen pellon multaiseen maahan.
– Toisaalta penkat tiivistyvät paremmin, kun maa on kosteaa, valvoja Martti Lautala huomauttaa.
Mutaskulman ja Kilpijärven välissä sijaitsevalle Pikkusuolle rakennetaan kosteikko, jossa Laipasta alkunsa saavan Sirinojan vesi viivähtää ja veden mukanaan kuljettama ravinteikas kiintoaine laskeutuu.
Kosteikon syvempi osuus alkaa olla viimeistelyä vaille valmis, ja seuraavaksi Keränen asentaa ojaan uuden rummun, jotta koneet saa toiselle puolelle. Siellä loivasti laskeva niitty tasataan kasvillisuuskentäksi, johon vesi nousee etenkin tulva-aikaan.
Sen rakentaminen vaatii pientä soveltamista, sillä kaivumassoja kertyy suunniteltua vähemmän. Kentän ympärille muotoiltavaan penkereeseen saadaan maata, kun myös ojan toiselle puolelle kaivetaan syvempiä alueita.
– Ne toimivat lietekuoppina, Martti Lautala sanoo.
Pienemmät kosteikot tehdään puintien jälkeen
Pikkusuon kosteikko tehdään osin kaivamalla ja osin patoamalla. Sen vuoksi korkeudet pitää saada kohdalleen. Joonas Keränen on hankkinut kaivuriinsa laitteen, jolla hän näkee miltä tasolta kauha kuopii.
– Ilman sitä pitäisi pomppia koko ajan mittailemassa.
Työ etenee entistäkin ripeämmin, sillä seuraavana päivänä myös Tuomas Laine ajaa koneensa Pikkusuolle. Hän on saanut valmiiksi puoli kilometriä alemmas kaivetun laskeutusaltaan.
Mutaskulman pellon laidassa on ollut aiemmin pienempi allas. Se on pitänyt tyhjentää vuosittain, sillä Sirinoja kuljettaa mukanaan hienoa silttiä, joka kertyy sinne missä virtaus hidastuu. Isomman altaan avulla pellot kuivattava oja pysyy paremmin auki.
Jos ennustetut kaatosateet eivät keskeytä töitä, Pikkusuon kosteikko valmistuu heinäkuun loppuun mennessä. Puintien jälkeen kaksikko palaa vielä kaivupuuhiin, sillä Sirinojan varteen tehdään vielä kaksi pienempää kosteikkoa Kilpijärvelle ja Mutaskulmaan.
Niiden alapuolelle Pahajärvelle on teetetty suunnitelma neljännestä kosteikosta. Sen rakentaminen odottaa rahoituksen järjestymistä ja pakkaskelejä.
Hernesniemen läjitysaluetta ympäröi penger, joka estää liejun valumisen takaisin järveen.
Herninsalmen ruoppaus alkaa elokuussa
Heinäkuun lopussa koneet hiljenevät Sirinojalla ja käynnistyvät Kantolanlahdella. Jarmo Latvala uitti jo kesäkuussa telaponttoonikoneen Herninsalmeen, johon avataan syvempi uoma. Salmesta ruopattava lieju pumpataan Hernesniemeen. Latvala kaivoi sinne viime viikolla lietealtaat, joissa ruoppausmassa kuivuu ensi vuoteen saakka. Sen jälkeen alue tasoitetaan.
Heinäkuun lopussa Latvala jatkaa töitä pienemmällä koneella: hän ompelee suodatinkankaasta parin sadan metrin mittaisen putken, jonka sisällä kulkee ponttooni ja metalliketju. Se uitetaan Herninsalmen suulle, jotta ruoppauksen aiheuttama samentuma ei leviä Rautajärvelle.
Veneliikenne Herninsalmessa keskeytyy töiden ajaksi ja kulku Hernesniemen läjitysalueella on kielletty ensi kesään saakka.
– Pinta voi näyttää kantavalta, mutta voi viedä vuoden ennen kuin alue ehtii kuivua, Jarmo Latvala sanoo.
Herninsalmen ruoppaus parantaa veden vaihtuvuutta ja laatua Kantolanlahdella. Lahtea rehevöittävää ravinnekuormitusta pienennetään Kantolan kartanon rantaniitylle rakennettavan kosteikon avulla. Sen rakentaminen alkaa syksyllä tai talvella. Kosteikon rakentamiseen on saatu rahoitusta Metsä Groupin luontohankkeiden rahoitusohjelmasta.
Rautajärven kunnostushanke toteutetaan ELY-keskuksen myöntämällä EU:n maaseuturahoituksella. Pääosan omarahoitusosuudesta kattaa Luopioisten Säästöpankkisäätiön myöntämä apuraha ja talkootyö.
