Vesi vaikuttaa kirkkaalta, kosteikkokierroksella kiiteltiin
Jukka Hylli (oikealla) kertoi Epaalan kosteikoiden rakentamisesta ja hoidosta.
Lauantaisella kosteikkokierroksella tutustuttiin Pälkäneelle viime ja tänä vuonna valmistuneisiin kunnostuskohteisiin. Bussi poikkesi Epaalan, Kukkolan, Aitoon ja Haltian kosteikoilla.
Elinvoimakeskuksen järjestämä retki kokosi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen järvien suojeluyhdistysten väkeä. Sen ohessa tarjoutui tilaisuus pohtia omia hankkeita elinvoimakeskuksen, Vanajavesikeskuksen, KVVY:n ja riistakeskuksen asiantuntijoiden kanssa.
Tommi Liljedahl esitteli Pyhänpohtian kosteikkoa.
Kierroksella tutustuttiin kosteikoihin, joiden avulla vähennetään Pälkäneveden ja Haltianselän ravinnekuormitusta. Kosteikot lisäävät myös monimuotoisuutta, mutta lokakuun lopussa ne olivat hiljaisia hiljaista. Vesilintuja ei juuri näkynyt.
Kosteikoissa viivähtävä vesi vaikutti silmämääräisesti yllättävän kirkkaalta, vaikka sateiden jäljiltä vettä oli runsaasti liikkeellä. Penkereet ovat kasvittuneet nopeasti, ja Epaalassa niitä on jo niitetty useaan kertaan. Hoitotarvetta lisää ojan varressa kasvanut jättipalsami, joka levittäytyi rakennustöiden jälkeen myös kosteikon reunoille.
Myös Aitoon Tevunlahdella taistellaan vieraslajin kanssa. Kankahuvenlahdella rehottava isosorsimo levittäytyi kosteikon alueelle, kun puusto kaadettiin. Vaikka isosorsimokasvustot haudattiin rakennusvaiheessa kuivalle maalle, kasvista ei päästy eroon. Penkereiden isosorsimokasvustot kaavitaan keväällä, kun koneet palaavat tasailemaan läjitysaluetta.
Myös Kukkolassa ja Haltialla esiteltiin onnistumisten lisäksi myös ongelmia. Viime syksynä valmistuneiden kosteikoiden penkereet elivät ankaran pakkastalven aikana, ja niitä piti korjailla kesällä.
Aitoon Tevunlahden kosteikolla.
Pälkäneen kosteikoiden suunnitelmat on teetetty Pirkan Helmi ry:n myöntämällä Leader-rahoituksella ja toteutus ELY-keskuksen sekä EU:n maaseuturahoituksella. Omarahoituksesta pääosa on katettu Luopioisten Säästöpankkisäätiön apurahoilla.
Rakennustöitä on helpottanut sujuva yhteistyö maanomistajien ja paikallisten kaivuriyrittäjien kanssa. He ovat ajoittaneet työt niin, että märästä ja heikosti kantavasta maaperästä huolimatta kaivuu on onnistunut kuivatyönä. Se on vähentänyt rakennusaikaista samentumista.
Retken viimeinen kohde oli Haltianselän kosteikko.
Vesienhoitoverkostojen syysseminaari 10.11.
Elinvoimakeskuksen järjestämä kosteikkokierros oli suunnattu etenkin Pirkanmaan ja Hämeen vesienhoitoverkostoille. Verkostojen syysseminaari järjestetään tiistaina 10.11. kello 13-30-16.30 Hämeenkyrössä Frantsilan tilalla (Kyröspohjantie 320, Hämeenkyrö). Seminaarissa kuullaan muun muassa valuma-aluelähtöisestä vesienkunnostuksesta sekä toimenpiteiden suunnittelusta. Seminaariin voi osallistua myös Teamsin kautta etänä. Ilmoittautuminen päättyy 2.11.
