Kukkian vesilintukannat ovat puolittuneet – keskeinen syy veden tummuminen
Kukkian vesilintukannat ovat puolittuneet 2000-luvun aikana. Jotkut lajit ovat kadonneet kokonaan. Esimerkiksi silkkiuikku ei enää pesi Kukkialla. Kuva: alporoikola.kuvat.fi
Kukkia on Natura-järvi kirkkautensa ja karuutensa ansiosta. Myös järven vesi- ja lokkilinnusto on poikkeuksellisen monipuolinen.
– Lajiston monipuolisuus ja runsaus perustuu pitkään rantaviivaan, Raimo Virkkala sanoo.
Mutkittelevien ja rikkonaisten rantojen lisäksi Kukkialla on runsaasti karikoita, luotoja ja saaria, jotka tarjoavat linnuille elinympäristöjä.
– Kukkian kaikilla selillä on syviä vesialueita, jotka ovat tärkeitä muun muassa kuikalle.
Kukkialla pesii nykyisin 65–70 kuikkaparia. Kuikka on hyötynyt pikkukalakannan kasvusta. Koekalastusten mukaan etenkin pienten ahventen määrä on lisääntynyt voimakkaasti.
– Lisäksi veden pinnan taso kuikalle optimaalinen. Pinta ei nouse toukokuussa ja tuhoa pesiä, kuten suurjärvillä.
Kuikan lisäksi Kukkian tunnuslajeihin kuuluu kalalokki, joita pesii kivikkoisilla rannoilla ja luodoilla 750–800 paria. Suurien kuikka- ja kalalokkikantojen ansiosta Kukkia on yksi Suomen sadasta kansainvälisesti tärkeästä lintualueesta (Important bird area, IBA).
Raimo Virkkala on tehnyt täydellisen lintulaskennan Kukkialla kuudesti. Tuorein laskenta on vuosilta 2024-2025.
Rautajärven niitoista hyötyä linnuille
Suomen ympäristökeskuksen johtavan tutkijan tehtävästä eläköitynyt dosentti Raimo Virkkala on seurannut mökkijärvensä Kukkian lintukantoja reilun 50 vuoden ajan. Hän on laskenut kuuteen kertaan koko Kukkian vesi- ja lokkilinnuston sekä muun rantalinnuston. Ensimmäisen lintulaskennan Virkkala teki vuosina 1986-1987 ja viimeisimmän vuosina 2024-2025.
Virkkala kertoi lintukantojen muutoksesta Kukkian suojeluyhdistyksen vesilintuillassa.
– Vesilintukannat ovat lähes puolittuneet vuosituhannen vaihteen jälkeen. Erityisen voimakas muutos on ollut Länsi-Kukkialla, jossa kannat ovat pienentyneet 62 prosentilla.
Itä-Kukkialla ja Rautajärvellä pudotus ei ole ollut yhtä rajua, ja 2020-luvulla kannat ovat hieman elpyneet. Virkkala sanoo, että muun muassa Kantolanlahden ranta-asukkaiden aktiivisuudella on ollut tähän vaikutuksensa. Rantojen kaislikoitumista on hillitty niittämällä. Samalla on lisätty lintujen tarvitsemia avovesialueita.
– Kantolanlahdella on erittäin hyvin sorsalintuja. Muualla sukeltajasorsakannat ovat sukeltaneet, Virkkala sanoo.
Kukkiaa tummemmat ja rehevämmät Rautajärvi ja Kantolanlahti eivät kuulu Natura- tai IBA-alueisiin. Rautajärven suunnalla on runsaasti runsasravinteisempaa vettä suosivaa lajistoa. Virkkalan mielestä alue pitäisi sisällyttää Kukkian monimuotoisuuskeskittymään, jota kunnostetaan Priodiversity LIFE -hankkeessa.
Veden tummuminen näkyy lintukannoissa
Raimo Virkkala pitää lintukantojen romahduksen keskeisenä syynä veden tummumista ja samentumista.
Kukkian vedenlaatua on seurattu 60 vuoden ajan. Fosfori- ja typpipitoisuuksissa tai levämäärässä ei ole tapahtunut rehevöitymisestä kertovaa muutosta. Sen sijaan näkösyvyys on heikentynyt ja sameus lisääntynyt merkitsevästi. Vesilintupopulaatiot ovat vähentyneet samaa tahtia kuin vesi on samentunut. Kolme vuotta sitten tehdyn mallinnuksen mukaan tummuminen johtuu avohakkuiden lisääntymisestä ja metsäojituksesta.
Telkkä oli vuosituhannen taitteeseen saakka Kukkian runsain vesilintu, mutta sen kannat ovat romahtaneet. Tukka- ja punasotka ovat lähes kadonneet. Niitä pesii enää lähinnä Rautajärvellä.
Sukeltajasorsat käyttävät ravinnokseen vesiselkärangattomia, joiden määrää vähentää veden tummuminen. Sotkat kärsivät myös vieraspedoista ja naurulokkikolonioiden siirtymisestä.
– Sotkat pesivät mielellään naurulokkien lähettyvillä, mutta koloniat ovat siirtyneet sotkien suosimilta ruovikkolahdilta luodoille, Raimo Virkkala sanoo.
Tukka- ja isokoskelot ovat käymässä Kukkialla harvinaisiksi. Isokoskelot ovat vähentyneet tasaisesti, tukkakoskelo lähes kadonnut.
Koskeloiden tapaan kalaa syövä kuikka ei näytä kärsivän tummumisesta, sillä se viihtyy myös humuspitoisissa järvissä.
Silkkiuikkuja ei enää löytynyt
Kukkian härkälintukanta kasvoi vuosituhannen vaihteeseen saakka, mutta on sen jälkeen vähentynyt kolmannekseen.
Silkkiuikkupareja pesi 40 vuotta sitten lähes 30, mutta tuoreimmassa laskennassa niitä ei enää löytynyt.
Kukkian yleisin vesilintu on nykyisin sinisorsa. Sen sijaan toisen puolisukeltajan haapanan kannat ovat pienentyneet vuosituhannen jälkeen yli 80 prosentilla.
Laulujoutsen palasi Kukkialle 1990-luvulla, ja nykyisin niitä pesii lähes 30 paria. Vieraslaji kanadanhanhi levittäytyi Kukkialle 2000-luvun alussa, ja nykyisin niitä pesii jo 30 paria.
– Kanadanhanhikannan voimakas kasvu voi tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia hupeneville alkuperäisille vesilintukannoille, Virkkala sanoo.
On ajan kysymys, koska myös valkoposki- ja merihanhet asettuvat Kukkialle.
Lintukantojen romahdus kertoo luontokadosta
Lintukantojen romahdus kertoo nopeasti etenevästä luontokadosta. Muun muassa telkän ja tukkakoskelon harvinaistuminen johtuu paikallisista muutoksista, sillä muualla maassa ei ole tapahtunut samanlaista kehitystä. Sen sijaan silkkiuikku, härkälintu, tukka- ja punasotka, haapana ja nokikana on harvinaistunut muuallakin.
Raimo Virkkala luetteli keinoja, joilla luontokatoa ja siitä kertovaa lintukantojen taantumista voitaisiin hidastaa. Keskeisenä hän pitää maankäytön muutosta.
Metsäojitusta tulisi välttää. Avohakkuista pitäisi luopua ja siirtyä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, jossa metsän pohjaa ei myllätä niin, että järveen huuhtoutuu orgaanista, tummentavaa ainesta.
Vieraspetojen pyynti on tärkeää, sillä minkit ja supikoirat verottavat lintukantoja. Niiden lisäksi Virkkala suosittaisi myös kanadanhanhien metsästystä.
– Sen sijaan sinisorsia tai muita vesilintuja ei pitäisi metsästää lainkaan.
Virkkala toivoo kunnioitusta luontoa ja lintuja kohtaan. Lokkiluodoilla ja pienillä saarilla ei pitäisi liikkua touko-kesäkuussa. Toisinaan Virkkala törmää myös tahalliseen häirintään.
– Kalalokin pesäkareille on lyöty jopa nauloja pystyyn.
Leimo Kangas toivoi myös vesiskootterikieltoa Kukkialle. Hän kertoi havainneensa kuikalla yhden tai kahden sijaan kolme poikasta, kun veneliikennettä ja muuta häirintää hillittiin.