Kunnostusten vaikutuksia seurataan vesinäytteiden avulla – kesällä näytteet otettiin 11 lahdelta

Aito Suvi ry on toteuttanut kahden vuoden aikana 11 kunnostuskohdetta: kuusi Kukkialla, neljä Pälkänevedellä ja yhden Pitkäjärvellä. Niihin on rakennettu yhteensä 13 kosteikkoa, 1,5 kilometriä kaksitasouomaa, kolme laskeutusallasta, kaksi kampakosteikkoa ja neljä pohjakynnystä. Niiden avulla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta.

Kunnostustoimien vaikutusta seurataan Pälkäneen kunnan kustantamien vesinäytteiden avulla. Keväällä 2024 otettiin näytteet seitsemältä ojalta: edellissyksynä kunnostetulta Pitkäjärven Kalalähteenojalta ja kuudelta ojalta, joiden varrella kunnostus oli käynnistymässä.

Kesällä 2024 tutkittiin ravinne- ja leväpitoisuus, sameus, happipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus ja happamuus kahdeksalta lahdelta, joiden äärellä kunnostus oli tehty tai käynnistymässä.

Kesällä 2025 lahtinäytteet otettiin 11 kohteesta. Niistä Haltianselän Hirviniemenlahdella ja Pitkäjärvellä kunnostus oli tehty. Yhdeksästä muusta kohteesta mitattiin lähtötilanne, johon kunnostusten jälkeisiä arvoja verrataan.

Pitkäjärven tuloksissa ei ollut eroa edellisvuoteen, mutta Haltianselän Hirviniemenlahdella fosforipitoisuus oli noussut. Tulevien vuosien tulokset kertovat, johtuuko se rakennusaikana huuhtoutuneesta aineksesta.

Kunnostustoimien vaikutuksista monimuotoisuuteen ei ole kattavaa seurantaa, mutta luontoharrastajien mukaan Kortteenpohjan kosteikolla on havaittu alueelle uusi lintulaji. Kukkian luontokeskus valmistelee hanketta, jossa kosteikoilta saataisiin kerättyä havaintoja.

Sappeen Kyläjärvi ja Pyhänpohtia heikoimmassa kunnossa

Vuoden 2025 lahtinäytteiden mukaan veden laatu oli rehevää Pyhänpohtijanjärvellä, lievästi rehevää Pitkäjärvellä, Sappeen Kyläjärvellä, Haltianselän Hirviniemen edustalla ja Rautajärven Kantolanlahdella. Tätä havaintoa tukivat myös leväpitoisuudet. Happitilanne vaihteli tyydyttävästä erinomaiseen.

Heikoimmassa kunnossa olivat Sappeen Kyläjärvi ja Pyhänpohtianjärvi. Pyhänpohtian mittaustuloksia tosin vääristää levä, jota oli näytteenottoaikaan vedessä runsaasti. Pyhänpohtian suurimmalle laskuojalle valmistui syksyn aikana kaksi kosteikkoa, jotka pienentävät ravinnekuormitusta.

Sappeen Kyläjärven suunta on Jouttesselän merkittävin kuormittaja. Aito Suvi ry on teettänyt valuma-alueelle selvityksen, jossa kartoitettiin kohteita ja keinoja, joilla ravinnekuormitusta voidaan pienentää. Kunnostuskohteiden suunnitteluun valmistellaan rahoitushakemusta.

Rautajärven Kantolanlahdelta mitattiin selvästi Kukkian muita alueita suuremmat fosforipitoisuudet. Kantolanlahden ongelmana on heikko vedenvaihtuvuus. Sitä parannetaan ensi syksynä toteutettavalla ruoppauksella. Lisäksi lahden länsirannalle on valmistumassa kosteikkosuunnitelma, jonka toteutukseen haetaan rahoitusta myöhemmin.
 

• Tutustu: KVVY Tutkimus Oy:n raportti vuoden 2024 ja vuoden 2025 vedenlaatututkimuksista.