Metso-ohjelma suojelee myös vesistöjä

– Päätin reilut 10 vuotta sitten lähteä mukaan Metso-ohjelman määräaikaiseen suojeluun. En halunnut pysyvää suojelua, koska maailman tilannetta on vaikea ennustaa, maanviljelijä Tomi Riihiranta sanoo.

Metso-ohjelma korvaa metsänomistajalle puuston arvon suojeluajalta. Riihirannan ensimmäisissä kohteissa määräaika on tulossa umpeen.

– Olin heti valmis ottamaan uuden suojelujakson kaikille kohteille, kun asiaa kysyttiin Metsäkeskuksesta.

Riihiranta tuntee muutaman muunkin Metso-ohjelmaan mukaan lähteneen metsänomistajan ja kannustaa kollegoitaan.

– Tämä on hyvä tapa suojella metsäluontoa ja vesistöjä ilman taloudellisia menetyksiä.

Suojelukohteet osana metsänhoitoa

Riihirannan metsät sijaitsevat Kukkian läheisyydessä Niemikunnan ja Vankoniemen alueilla. Määräaikaisessa suojelussa on yhteensä 15 lohkoa, joiden yhteispinta-ala on lähes kuusi hehtaaria. Suurin osa metsistä on kuitenkin tavanomaisen metsänhoidon piirissä.

– Alun perin lähdin ohjelmaan mukaan suokohteilla. Viisi vuotta sitten mukaan tuli haapalehtoja sekä vanhojen torppien pihapiirejä, Tomi Riihiranta kertoo.

Pihapiirit hän etsi maastosta vanhojen kivijalkojen perusteella.

Riihiranta tunnustautuu historian ja perinteiden vaalijaksi. Hänen suosikkikohteensa on lehto, jossa on lähde sekä vanha kivijalka. Lehdon kasveja ovat pihakasveja muun muassa kuusama, näsiä, imikkä, mesiangervo ja lehmus. Lohkolta löytyy myös herukkaa, joka on todennäköisesti Maijanlahden torpan peruja yli sadan vuoden takaa.

– Maisemallisuus koskettaa. Lähde ennallistettiin 10 vuotta sitten tukkimalla siihen tehty laskuoja. Lähde on todennäköisesti ollut torpan vedenottopaikka 1700- ja 1800-luvuilla.

Monipuolista suojelua

Monet Riihirannan suojelukohteista ovat vanhoja torppien niittyjä, jotka on aikoinaan ojitettu viljelytuloksen parantamiseksi. Näissä kohteissa ei ole tehty kunnostusojituksia, vaan ne ovat saaneet ennallistua soiksi.

– Suokohteet tuovat vaihtelua metsäluontoon ja samalla vältetään kuormittamasta vesistöjä.

Rehevien korpien ojittaminen toisi runsaasti ravinnevalumia.

Yksi Tomi Riihirannan suojeluun vuokraamista kohteista on vanha hakamaa. Alue on laidunnuksen puutteessa alkanut kasvamaan kuusta. Puustoa on alustavasti suunniteltu positettavaksi ensi talven aikana.

Toinen maisemallisesti järvelle näkyvä kohde on kalliojyrkänne, jossa on pystyyn kuollutta puuta.

– Näistä on muodostumassa komeaa keloa, Riihiranta sanoo.

Maisemallisuus näkyy myös tilan pihapiirissä, jossa kasvaa todennäköisesti Suomen toiseksi suurin kuusi.

– Tämä on tilavuudeltaan 13 kiintokuutiometriä ja ympärysmitaltaan kolme ja puoli metriä.

Pälkäneellä 104 hehtaaria Metso-metsiä

• Pälkäneellä on Metso-ohjelman puitteissa 46 määräaikaisen suojelun metsäkohdetta. Näiden pinta-ala 104 hehtaaria.
• Pälkäne on maastoltaan rehevää ja vaihtelevaa, joten sopimuksia on runsaasti lehto- ja purokohteilla.

Miten mukaan Metso-ohjelmaan?

Metso-ohjelmaan pääsee mukaan tekemällä suojeluselvityspyynnön metsään.fi -palvelussa. Pyyntö ohjautuu oikean alueen asiantuntijalle. Itäisellä Pirkanmaalla metsää omistavat voivat olla myös suoraan yhteydessä metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Päivi Tiivaan gsm 050 472 8213 tai paivi [dot] tiiva [at] metsakeskus [dot] fi (paivi[dot]tiiva[at]metsakeskus[dot]fi).

• Lisätietoja Metso-ohjelmasta osoitteessa metsonpolku.fi.