Metsänomistajat
Vähätuottoisista ranta- ja suometsistä voi saada Metso-korvauksen
Tomi Riihiranta esitteli Kotiranta kuntoon -kurssilaisille Metso-kohteitaan.
Luopioislainen Tomi Riihiranta tarjosi 11 vuotta sitten muutamaa metsäkohdetta Metso-ohjelmaan.
– Olin yhteydessä Metsäkeskukseen. Sieltä käytiin katsomassa, soveltuvatko kohteet ohjelmaan. Päätös ja korvaus tulivat aika pian, Riihiranta kertoo.
Hänen mielestään ohjelmasta on tehty metsänomistajalle helppo ja yksinkertainen.
– Jos metsästä löytyy sopiva luontokohde, riittää että on yhteydessä Metsäkeskukseen.
Vesi-ilta Mikkolan Navetalla: asiaa ravinteista, sinilevästä, kuivakäymälöistä ja vesien omistuksesta
Hikinen vesi-ilta kokosi kolmisenkymmentä kuulijaa Mikkolan Navetalle. Pääosa osanottajista oli kesäasukkaita.
Luopioisten Mikkolan Navetan vesi-illassa maanantaina kerrottiin Pälkäneen vesien tilasta, vesien omistuksesta ja kuivakäymälöistä.
Suvi-hankkeen tiedottaja Tommi Liljedahl esitteli Kukkian ja Pälkäneveden tutkimustuloksia. Pääosa Pälkäneen järvistä on pieniä metsäjärviä, joilla ei ole mitään hätää. Pälkänevesi sen sijaan on rehevöitynyt muutamassa vuosikymmenessä. Kukkialla tutkimustulokset eivät kerro rehevöitymisestä, vaan nuhrautumisesta. Kirkkaan järven näkösyvyys on heikentynyt muutaman vuosikymmenen aikana.
Mitä taidokkaammin osataan yhdistellä erilaisia tarpeita, sitä pidemmällä vesienkunnostushankkeissa ollaan
Vesien kannalta tärkeintä on se, ettei peltoja enää pestä sade- ja hulevesillä, vaan ravinteet ja maa-ainekset pysyvät pellolla, Janne Pulkka sanoo.
– On erittäin tärkeää, ettei vesi nouse pellolle ja vie ravinteita mukanaan, Pasi Mattila sanoo.
Hän toimi alullepanijana viiden tilan yhteishankkeessa, jossa parannettiin peltomaan kuivatusta ja lasku-uomaa. Alkukipinän hanke sai valtaojan pilkkomasta peltolohkosta.
Maanomistajat näyttävät mallia vesiensuojelussa: Pälkäneveden ja Kukkian rannoilla kiinnostusta 25 kunnostuskohteeseen
Thomas Penttilä esitteli maatalousyrittäjille Pälkäneen mallia. Se tarjoaa apua ja rahoitusta kunnostustoimiin, joista on hyötyä niin pelloille kuin vesillekin.
Tuoreet tutkimustulokset ja mallinnukset osoittavat, että Pälkäneveteen päätyy ravinteita puolitoistakertaisesti järven sietokykyyn verrattuna. Rehevöitymiskehitystä on havaittavissa etenkin Jouttesselällä, jonka laskuojat tuovat suuren osan järven ravinteista.
Myös Kukkian ravinnemäärät ovat kasvussa, mutta järvi ei ole rehevöitymässä, vaan nuhrautumassa. Vielä 1970-luvulla järvellä mitattiin jopa kymmenen metrin näkösyvyyksiä. Viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut enää 2–4 metriä.
Maanomistajille esiteltiin Pälkäneen mallia, joka tarjoaa apua vesienkunnostuksen paperitöihin ja rahoitukseen
Parikymmentä pälkäneläistä maanomistajaa kuuli torstaina Honkalan aamukahveilla, miten maa- ja metsätalouden vesienkunnostustoimia voidaan vauhdittaa ja tukea.
Suvi-hankkeen käynnistysvaiheessa on hankittu tietoa Pälkäneen vesistä sekä lisätty tietoisuutta vesien tilasta ja hoidosta. Ranta-asukkaat ja viljelijät suunnittelevat Laskuojat kuntoon -kurssilla ensimmäisiä kunnostushankkeita, jotka vähentävät vesiin päätyviä ravinteita.
Mistä rahoitusta vesien kunnostushankkeisiin?
Janne Pulkka (vasemmalla) esitteli keväällä neljän tilan yhteishanketta, jossa kohennettiin peltojen ojitusta ja rakennettiin laskuojan varteen kosteikko.
Vesienkunnostushankkeet etenevät usein kaksivaiheisesti. Ensin hankitaan rahoitus suunnitteluun ja suunnittelija. Suunnitelman perusteella haetaan rahoitus rakentamiseen. Rahoitusta on saatavissa monen eri kanavan kautta.
Metso-ohjelma suojelee myös vesistöjä
Tomi Riihirannan yhdellä lohkolla on lähde, joka on ennallistettu tukkimalla aikoinaan tehty laskuoja.
– Päätin reilut 10 vuotta sitten lähteä mukaan Metso-ohjelman määräaikaiseen suojeluun. En halunnut pysyvää suojelua, koska maailman tilannetta on vaikea ennustaa, maanviljelijä Tomi Riihiranta sanoo.
Toisen polven vesiensuojelijat
Tero Heikkilä (vasemmalla) ja Thomas Penttilä jatkavat isiensä aloittamaa vesiensuojelutyötä. Hannu Penttilä (oikealla) toimi Pälkäneveden suojeluyhdistyksen sihteerinä koko sen 20-vuotisen historian ajan.
Pälkäneläinen Tero Heikkilä ja aitoolainen Thomas Penttilä ovat mukana Suvi-vesiensuojeluhankkeen projektiryhmissä. Heidän isänsä Erkki T. Heikkilä ja Hannu Penttilä johtivat 45 vuotta sitten perustettua Pälkäneveden suojeluyhdistystä, jonka ansiosta tehtaiden ja kotitalouksien jätevesien käsittely saatiin kuntoon. Nyt vesiensuojeluhanke pyrkii kunnostamaan laskuojia niin, että vesien rehevöityminen saataisiin pysäytettyä.