Ravinteita järviin tuovien laskuojien virtausta voidaan hallita monilla eri keinoilla

Pälkäne tunnetaan upeista järvistään. Vuosikymmeniä rannoilla viettäneestä kirkas Kukkia tai puhdas Pälkänevesi saattaa kuitenkin kuulostaa nostalgialta. Vesi on samentunut, eikä laiturin päästä enää erota pohjaa. Umpeen kasvavat lahdet ja limoittuvat verkot kertovat rehevöitymisestä. Parhaan lomakauden aikaan on tarkkailtava sinilevähavaintoja.

Järviin päätyvä kuormitusta on pyritty vähentämään monin keinoin. Jätevedenpuhdistamoita on uusittu ja remontoitu, ja ne toimivat hyvin. Haja-asutusalueiden jätevesiremontti ja maatalouden toimet ovat pienentäneet hajakuormitusta. Silti järvien nuhraantuminen jatkuu. Tämän kehityksen Pälkäneellä käynnistynyt vesiensuojeluhanke pyrkii pysäyttämään.

Suvi-hankkeen (Sydän-Hämeen upeat vesistöt) laittoi alulle Luopioisten Säästöpankkisäätiö. Säätiön tehtävänä on tukea alueen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä. Puhtaiden vesien vaaliminen toteuttaa tarkoitusta, sillä Pälkäne elää puhtaista vesistään: 4200 kesämökkiä piristävät Pälkäneen elinkeinoelämää parillakymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa.

Mallikohteet innostavat tarttumaan toimeen

Suvi-hanke keskittyy käynnistymisvaiheessa tiedon hankintaan: missä tilassa vedet ovat ja missä tarvittaisiin kunnostustoimia.

– Pälkäne on suuri alue. Siksi on priorisoitava ja keskityttävä laskuojiin, joista kertyy suurin kuormitus, sanoo Suvi-hankkeen ohjausryhmän jäsen Janne Pulkka.

Neljännesvuosisadan vesiensuojelutyötä tehnyt Pulkka toimii hankejohtajana Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä.

– Vaikka Pälkäneellä vedenlaatutietoja puuttuu monin paikoin ja pitkäaikaista vedenlaatutietoa on vain velvoitetarkkailupaikoista, niin tiedetään kuitenkin vesistöjen tilan yleinen heikkeneminen ja mistä asioista vesistökuormitus johtuu.

Laskuojia on valtavasti, ja ne tuovat järviin erilaisia vesiä. Janne Pulkka toivoo, että eri puolilta Pälkänettä löydettäisiin mahdollisimman tasapuolisesti kunnostuskohteita, jotka innostaisivat ja aktivoisivat toimiin myös muiden laskuojien varsilla.

Ravinteet kertyvät monista lähteistä

Pälkäneen järvillä toimii jo nykyisin muutama vesiensuojeluyhdistys. Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen johdolla on poistettu kasvillisuutta umpeen kasvavalta järveltä. Kukkian suojeluyhdistys seuraa järven tilaa ja pyrkii korjaamaan lasku-uoman, joka laskee pinnan kesäisin liian matalalle. Vanajavesikeskuksen FresHabit -hankkeen turvin päästiin rakentamaan kosteikko, joka puhdistaa Kukkian Rautajärvenlahteen laskevan Myllyojan vesiä.

Järviin päätyviä ravinteita voidaan vähentää myös muun muassa laskeutusaltailla.

– Keinovalikoima on laaja. Tarjolla on valtava määrä erilaisia teknisiä ratkaisuja, Janne Pulkka sanoo.

Laskuojat tuovat ravinteita monesta eri lähteistä.

– Jos katsotaan esimerkiksi Aitoon taajamaa, niin vesiä kertyy metsäojista, pelloilta sekä kattojen, pihojen ja teiden sade- ja sulamisvesistä. Vesien mukana kulkee paljon ravinteita, joiden vuoksi Kankahuven uimarannan pohjukka kasvaa umpeen.

Vesiensuojelussa on kyse vesien hallinnasta. Sitä ei kannata tehdä joka pihalla, vaan laskuojan varrella tilan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.

Yhteistyö tuo erilaisia rahoituskanavia

Ilmastonmuutos on lisännyt järviin huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Syksyllä ja talvella kasvipeitteettömään maahan ryöppyävät sateet huuhtovat runsaasti ravinteita. Järviin tulvivaa kuormitusta voidaan vähentää, kun vesi saadaan seisahtumaan matkalla.

– Luonnon olosuhteita ei voi voittaa, vaikka tehtäisiin kaikki mahdolliset toimet. Sellaisia ratkaisuja ei voida rakentaa, että kaikki saataisiin hoidettua ääriolosuhteissakin, mutta haittoja saadaan merkittävästi pienennettyä, Janne Pulkka sanoo.

Laskeutusaltaat, kosteikot ja muut kunnostustoimet nielevät rahaa. Suvi-hanke kokoaa mukaan kaikki intressiryhmät, koska jokaisella on omat rahoituskanavansa. Suojeluyhdistys ja -hanke voi hakea rahoitusta eri kanavista kuin maanomistajat tai viljelijät.

– Tärkeintä on, että kaikki ovat samassa veneessä ja hankaimet samaan suuntaan, Janne Pulkka sanoo.

Laskuojan ravinteet peltoon, eikä järveen

Vesiensuojelutoimet etenevät, kun kaikille pystytään osoittamaan niistä koituvat hyödyt. Rantakiinteistöjen arvo säilyy, kun vedet pysyvät puhtaana. Kunta ja elinkeinoelämä hyötyvät vetovoimaisten vesien tuomista asukkaista ja mökkiläisistä. Viljelijä saa maanparannusainetta, kun laskuojien ravinteet kierrätetään oikeaan paikkaan.

– Rakennusvaiheessa kertyy kaivumassoja, joita voidaan hyödyntää pelloilla. Laskeutusaltaiden pohjalle kertyvä ravinteikas kiintoaine tuo peltoihin humusta, joka vähentää maan tiivistymistä ja sitoo ravinteita sekä kosteutta kasvien käyttöön. Rakenteet voidaan suunnitella myös niin, että laskuojista saadaan kasteluvettä pelloille, Janne Pulkka sanoo.

Laskeutusaltaiden ja kosteikkojen rakentaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Ne suunnitellaan joutomaille, joilla ei ole merkitystä viljelylle tai metsänhoidolle.

– Kun uomat eivät pääse kuiviksi, laskuojien eroosio, ruohottuminen ja kunnossapitotyö vähenevät. Monimuotoiset kosteikot lisäävät myös vesilintujen määrää sekä parantavat luonto- ja maisema-arvoja.

Pälkäneen vedet kertyvät omista puroista

Kunnostustöissä on kyse vesien hallinnasta ja ravinnekierrosta. Laskuojien vesi virtaa järviin hallitusti ja niiden tuomat ravinteet kierrätetään oikeaan paikkaan.

– Osavaluma-aluetarkastelussa otetaan huomioon kaikki maankäyttömuodot: miten metsien, peltojen ja taajama-alueiden vedet saataisiin paremmin hallintaan. Voidaanko laskuojien virtausta viivyttää tai vesiä käsitellä?

Pälkäneellä vesiensuojelu on omissa käsissä, sillä latvavesien ravinteet kertyvät omista puroista.

– Turussa tilanne on toisenlainen. Siellä juodaan sitä, mitä täältä virtaa.

Janne Pulkan mielestä Pälkäneellä tartutaan toimeen oikealla hetkellä.

– Jos vesien tila pääsee huononemaan, tilannetta ei korjata yhden ihmiselämän aikana. 

Suvi-hanke

• Sydän-Hämeen upeat vesistöt – Suvi-hankkeen laittoi alulle Luopioisten Säästöpankkisäätiö. Kumppaneina toimivat Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry ja Pälkäneen kunta. Hankkeen keskeinen tiedotuskanava on Sydän-Hämeen Lehti ja tärkeitä yhteistyökumppaneita tuottajajärjestöt ja metsänhoitoyhdistys.
• Vesiensuojeluhankkeen tavoitteena on nostaa Pälkäneen vesistöjen arvoa ja pysäyttää niiden tilan heikkeneminen.
• Hankkeen vetäjänä toimii Marja-Liisa Suomalainen.
• Hanke järjestää tapahtumia, joissa asiantuntijat kertovat vesien tilasta ja kunnostuksesta. Tietoa kootaan hankkeen nettisivuille www.aitosuvi.fi.
• Käynnistysvaiheelle on haettu rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Vesiensuojelutoimiin haetaan rahoitusta eri kanavista.
• Ensimmäisen vuoden aikana Pälkäneelle tehdään vesienhoitosuunnitelma ja luodaan toimintamallit sekä verkostot pitkäjänteiselle vesienhoitotyölle. Tavoitteena on, että rannoille muodostuisi paikallisia toimintaryhmiä, joille hanke tarjoaa tietoa, asiantuntija-apua ja rahoituskanavia.