Vesi nousee vielä puoli metriä, tiedossa tulvavahinkoja
Mallasveden pinnan ennustetaan (sininen katkoviiva) nousevan kuukauden aikana vielä puolella metrillä. Toukokuun puolivälin jälkeen saatetaan rikkoa kaikkien aikojen ennätyskorkeus (merkitty punaisella vaakaviivalla). Vedenkorkeuden vaihteluväli vuoden 1970 jälkeen on merkitty harmaalla. Kuva: Vesistömallijärjestelmä
Pääsiäisestä alkanut lämmin jakso on vauhdittanut kevään etenemistä. Lumet ovat sulaneet vauhdilla, mutta aurinkoisen sään ansiosta osa kosteudesta haihtuu ilmaan. Jos kevät jatkuu poutaisena, se pienentää hieman kevättulvan aiheuttamia vahinkoja.
Vedet nousevat runsaslumisen talven ja myöhäisen kevään vuoksi poikkeuksellisen nopeasti. Huhtikuussa pinnat ovat kohonneet parikymmentä senttimetriä. Ennusteen mukaan vesi nousee kuukauden aikana Mallasvedellä, Längelmävedellä ja Pälkänevedellä vielä lähes puolella metrillä. Järvillä saatetaan helatorstaiviikolla rikkoa edelliset ennätyskorkeudet, jotka on mitattu kesäkuun alussa 1988. Kukkialla pintojen ennustetaan nousevan vielä kolmisenkymmentä senttimetriä.
Vedenkorkeuksia seurataan säännöllisesti Mallasvedellä, Längelmävedellä ja Kukkialla. Niille kaikille on annettu kakkosluokan tulvavaroitus. Varoitusjärjestelmä on neliportainen.
Järviä peittää vielä parikymmensenttinen jääkerros. Teräsjään päälle kertynyt lumi ja jää on monin paikoin sulanut sohjoksi.
Kevättulvat aiheuttavat veden nousua pellolle. Vedet huuhtovat mukanaan järviä rehevöittäviä ravinteita. Tulvavahinkoja voidaan pienentää esimerkiksi kaksitasouomilla, joissa on enemmän tilaa sade- ja sulamisvesille.