Ajankohtaista
Kevättulva söi kanjoneita peltoihin, järvien pinnat nousevat vielä reilusti
Rautajärven Myllyjoki kuohui huhtikuun viimeisellä viikolla.
Runsaslumista talvea seurannut myöhäinen kevät synnytti rajut kevättulvat, jotka tekevät vahinkoja pelloilla ja mahdollisesti myös järvien rannoilla.
Lumet ovat sulaneet nopeasti ja niiden vesi purkautuu lyhyessä ajassa. Kun maa on vielä roudassa, vesi ei pääse imeytymään maahan. Myös salaojat ja putkiojat voivat olla jäässä, joten vesi virtaa sulassa pintakerroksessa. Esimerkiksi Epaalassa pelloille syntyi kanjoneita, kun vesi vei notkelmien maat mukanaan.
Vesi nousee vielä puoli metriä, tiedossa tulvavahinkoja
Mallasveden pinnan ennustetaan (sininen katkoviiva) nousevan kuukauden aikana vielä puolella metrillä. Toukokuun puolivälin jälkeen saatetaan rikkoa kaikkien aikojen ennätyskorkeus (merkitty punaisella vaakaviivalla). Vedenkorkeuden vaihteluväli vuoden 1970 jälkeen on merkitty harmaalla. Kuva: Vesistömallijärjestelmä
Pääsiäisestä alkanut lämmin jakso on vauhdittanut kevään etenemistä. Lumet ovat sulaneet vauhdilla, mutta aurinkoisen sään ansiosta osa kosteudesta haihtuu ilmaan. Jos kevät jatkuu poutaisena, se pienentää hieman kevättulvan aiheuttamia vahinkoja.
Pälkäneen järvillä varoitetaan poikkeuksellisista kevättulvista
Kukkian pinta nousee toukokuun puoliväliin mennessä noin puolella metrillä. Silloin saatetaan rikkoa kaikkien aikojen ennätyskorkeus, joka mitattiin kesäkuun alussa 1995 (punainen vaakaviiva korkeudella 87,03 metriä merenpinnasta). Myös muilla Pälkäneen järvillä varoitetaan korkealle nousevasta vedenpinnasta. Kuva: Vesistömallijärjestelmä
Sääennusteen mukaan päivälämpötilat nousevat sunnuntaista alkaen kymmenen asteen tuntumaan ja yöpakkaset päättyvät. Lämpenevä kevät vauhdittaa lumien sulamista ja järvenpintojen nousua. Runsaslumisen talven ja myöhäisen kevään vuoksi sulamispiikistä muodostuu poikkeuksellisen raju.
Suvi-seminaarin paneelikeskustelu korosti yhteistyön merkitystä vesienhoidossa
Kimmo Kuoppamäki muistaa Jouttijärven lapsuudestaan kirkasvetisempänä. – Silloin rannoilla oli vielä hiekkarantoja, hän muistelee.
Suvi-seminaarin esitelmöitsijät korostivat, että vesiensuojelu etenee vain yhteistyöllä. Illan päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa rahoittajan, viljelijöiden, vesienomistajan ja ranta-asukkaiden edustajat totesivat, että Pälkäneellä yhteistyön rakentamisessa on päästy hyvään vauhtiin.
Puhtaat vedet ovat tärkeitä Pälkäneen veto- ja elinvoimalle
Luopioisten Säästöpankkisäätiö on sitoutunut pitkäjänteisesti vesienhoitoon. Säätiö rahoittaa Suvi-hankkeen lisäksi käytännön kunnostustoimia Aito Suvi kannatusyhdistyksen kautta. Säätiön puheenjohtaja Mika Tolvanen avasi Aitoon Suvi-seminaarin.
– Kuntastrategiassa keskeinen asia on kunnan vetovoimaisuuden lisääminen, Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Rainer Zeitlin kiitti Suvi-seminaarin puhujia, jotka korostivat puhtaiden vesien merkitystä kunnan veto- ja elinvoimalle.
Mitä taidokkaammin osataan yhdistellä erilaisia tarpeita, sitä pidemmällä vesienkunnostushankkeissa ollaan
Vesien kannalta tärkeintä on se, ettei peltoja enää pestä sade- ja hulevesillä, vaan ravinteet ja maa-ainekset pysyvät pellolla, Janne Pulkka sanoo.
– On erittäin tärkeää, ettei vesi nouse pellolle ja vie ravinteita mukanaan, Pasi Mattila sanoo.
Hän toimi alullepanijana viiden tilan yhteishankkeessa, jossa parannettiin peltomaan kuivatusta ja lasku-uomaa. Alkukipinän hanke sai valtaojan pilkkomasta peltolohkosta.
Vesiensuojelu lähtee hyvistä viljelykäytännöistä
Airi Kulmala kertoi Suvi-seminaarissa maatalouden kiristyvistä vesiensuojelutavoitteista ja onnistuneista kunnostushankkeista.
Onnistuneiden vesiensuojeluhankkeiden edellytys on hyvä yhteistyö eri osapuolten kesken. Viljelijät lähtevät mukaan, kun niistä on hyötyä myös heille.
Vesiensuojelun asiantuntijana MTK:ssa toimiva Airi Kulmala kiittää Suvi-hankkeen hankkeen alullepanijaa ja rahoittajaa Luopioisten Säästöpankkisäätiötä paikallisesta toimintamallista, joka tarjoaa apua vesiensuojelutoimien byrokratiaan ja kustannuksiin. Sama tmalli on toiminut esimerkiksi Inkoon suunnalla, jossa onnistuneelle hankkeelle haetaan jatkoa.
Kukkialle on annettu varoitus ennätystulvista
Järvien pinnat nousevat runsaslumisen talven ja myöhäisen kevään jälkeen jopa puolella metrillä reilussa kuukaudessa. Kukkialla pintojen ennustetaan kohoavan toukokuun puolivälissä korkeammalle kuin koskaan vuoden 1992 jälkeen (vaihteluväli 1992–2021 merkitty harmaalla). Järvelle on annettu varoitus poikkeuksellisen korkeasta vedenkorkeudesta. Se on neliportaisen varoitusjärjestelmän toiseksi vakavin varoitus. Kuva: Vesistömallijärjestelmä
Huhtikuu alkoi talvisena ja sankat pyryt kasvattivat jo ennestään paksua lumikerrosta. Perjantainen vesisade aloitti järvien pintojen nousun, jonka ennustetaan jatkuvan toukokuun loppupuolelle saakka. Silloin pinnat nousevat Pälkäneen suurilla järvillä lähes puoli metriä tavanomaista korkeammalle.
Kukkialla kevättulvasta ennustetaan ennätyksellistä. Pinta saattaa nousta korkeammalle kuin koskaan 30 vuoden aikana.
Sinilevä kertoo järven rehevöitymisestä – tärkeintä on vähentää ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueella
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tutkija Kirsi Kuoppamäki esitteli tutkimustuloksia, jotka kertovat miten Pälkäneen järvet voivat. Kuva: Marja-Liisa Suomalainen.
Sinilevälautat ilmestyvät järville parhaalla lomakaudella, kun sinilevien tarvitsemaa valoa ja lämpöä on runsaasti saatavilla. Niiden lisäksi levä tarvitsee ravinteita. Typpeä monet levälajit osaavat sitoa ilmasta, joten kasvu riippuu ennen kaikkea fosforista.
Pälkänevedellä kärsittiin viime kesänä poikkeuksellisen rajuista sinileväkukinnoista. Myös Kukkialla sinilevää on havaittu vuodesta 2016 alkaen joka kesä vuotta 2020 lukuun ottamatta.