Vesi-ilta Mikkolan Navetalla: asiaa ravinteista, sinilevästä, kuivakäymälöistä ja vesien omistuksesta

Luopioisten Mikkolan Navetan vesi-illassa maanantaina kerrottiin Pälkäneen vesien tilasta, vesien omistuksesta ja kuivakäymälöistä.

Suvi-hankkeen tiedottaja Tommi Liljedahl esitteli Kukkian ja Pälkäneveden tutkimustuloksia. Pääosa Pälkäneen järvistä on pieniä metsäjärviä, joilla ei ole mitään hätää. Pälkänevesi sen sijaan on rehevöitynyt muutamassa vuosikymmenessä. Kukkialla tutkimustulokset eivät kerro rehevöitymisestä, vaan nuhrautumisesta. Kirkkaan järven näkösyvyys on heikentynyt muutaman vuosikymmenen aikana.

Järviä rehevöittävät ja tummentavat ravinteet ja kiintoainekset kertyvät laskuojista. Tehokkaimmin rehevöitymistä hidastavat pelloilla tehtävät toimet, jotka pitävät ravinteet kasvien käytössä. Toiseksi tehokkain keino ovat laskuojien varsille tehtävät kosteikot ja laskeutusaltaat, joiden avulla ravinteita saadaan talteen ennen kuin ne päätyvät järveen. Vähiten merkitystä on järvessä tehtävillä toimilla, esimerkiksi särkikalojen tehopyynnillä tai niitolla.

Monilla pienillä ja myös Kukkialla ranta-asutus tuottaa lähes yhtä paljon ravinteita kuin ympäröivät pellot. Täksi kesäksi painettu ranta-asukkaan opas neuvoo, miten jokainen voi omalla rannallaan toimia niin, että järvi pysyy puhtaana.

Vesi-illan osanottajia puhutti sinilevä, josta näyttää tulleen jokakesäinen riesa myös Kukkialla. Veden kirkkaus tarjoaa sinilevälle laajemmat laitumet, sillä sen tarvitsemaa valoa riittää ravinteikkaassa pohjassa, johon sinilevä laskeutuu kaasurakkulansa avulla.

Sinileväseurantaa kannattaa tehdä omassa rannassa, sillä tilanne voi muuttua nopeasti. Tuuli saattaa koota hilettä selältä, mutta myös viedä sinilevän mennessään. Ainoa keino torjua sinilevää on vähentää ravinteita, etenkin fosforia, jota se tarvitsee kasvaakseen.

Kuivakäymälä helpottaa jätevesien käsittelyä

Jätevesien aiheuttama pistekuormitus on saatu kuriin viemäröinnin ja puhdistamoiden avulla. Pälkäneen jätevedenpuhdistamo laskee järveen fosforia neljässä kuukaudessa saman verran kuin Pälkäneveden laskuojat tuovat keväällä yhden päivän aikana.

Ranta-asutuksen kuormituksen pienentämisessä tärkeintä on jätevesien käsittely. Se helpottuu olennaisesti, jos rannalla ei ole vesivessaa.

Käymäläseura Huussi ry:n Susanna Pakula esitteli vesi-illassa vedettömiä vaihtoehtoja. Tarjolla on kompostoivia, erottelevia, haihduttavia, pakastavia ja tuhkaavia malleja, jotka voidaan asentaa vesivessan tapaan sisälle. Huussi ry:n sivulle on koottu laitemallivertailu, josta voi hakea muun muassa sähköntarpeen, käymälätyypin, käyttäjämäärän, asennuksen ja tuotosten loppukäytön perusteella omaan tarpeeseen sopivinta vaihtoehtoa.

Susanna Pakula muistutti, että oikein asennettu ja hoidettu kuivakäymälä on vesivessaa hajuttomampi. Kuivakäymälä helpottaa jätevesien käsittelyä, koska pesu- ja vessavedet pidetään erillään. Vielä helpompaa käsittely on, jos virtsa ja kiinteät ulosteet pysyvät erillään. Kun virtsa ei pääse huuhtomaan ulosteita, nesteen bakteerit kuolevat kuukaudessa ja sen voi levittää lannoitteeksi esimerkiksi kasvimaalle.

Kaikkein vaivattomin vaihtoehto on polttava käymälä. Se vie kuitenkin runsaasti sähköä. Muiden kuivakäymälöiden jätökset kompostoidaan. Vuoden kompostoinnin jälkeen tuotokset voi käyttää maanparannusaineena.

Isolla verkolla saa isoja kaloja

Hauhon reitin kalastusalueen puheenjohtaja Markku Mikkola kannusti osallistumaan osakaskuntien kokouksiin, sillä vesialueen omistavat osakaskunnat ajavat rannanomistajien etua.

Osakaskuntien hallinnoimien vesialueiden lisäksi Pälkäneellä on kylien ja tilojen omistamia yksityisvesiä. Tilkkuiset vedet hankaloittavat muun muassa kalastuslupien hankintaa. Osakaskunnat ovat pyrkineet helpottamaan sitä myymällä yhteislupia laajemmille vesialueille.

Mikkola kannusti heittämään 45-milliset verkot roskikseen ja siirtymään vähintään 50 millimetrin silmäkokoon. Isommalla verkolla saa isompia kaloja, eivätkä alamittaiset kuhat jää niihin.