Vesikasvillisuuden perusteella Kukkian ekologinen tila on parantunut – kasvillisuuskartoitus tehtiin myös Vähäjärvellä ja Tykölänjärvellä

Kukkia
Kasvillisuuskartoituksessa lasketaan indeksit, jotka kertovat ympäristömuutoksesta, fosforikuormituksesta ja kasvilajien määrästä vastaavaan järvityyppiin verrattuna. Kukkialla vesikasvillisuuden indeksien arvot paranivat kuuden ja 12 vuoden takaisista kasvillisuuskartoituksista.

Kukkiaa tutkittiin vuonna 2021 tavallista tarkemmin. Veden laadun lisäksi tutkittiin järven kalastoa ja vesikasvillisuutta. Suvi-hanke teetti Kukkialla paleolimnologisen tutkimuksen sekä LLR-mallinnuksen, jotka antavat tietoa pitkän ajan kehityksestä sekä suuntaavat tulevia kunnostustoimia. Niiden tulokset valmistuvat alkuvuodesta.

Vesinäytteiden perusteella Kukkian vesi on hyvälaatuista. Ravinnemäärät ovat kasvussa, mutta syvänteistä otetut näytteet eivät kerro rehevöitymisestä. 

Koekalastuksen mukaan kalojen määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Tulosten mukaan kasvussa on ennen kaikkea ahvenkanta. Kalastajat ovat saaneet koekalastusta enemmän myös särkiä sekä suutareita, joita Kukkialla ei ennen ole esiintynyt.

Kukkian rannoilla huolettaa lisääntyvä vesikasvillisuus, jolle laskuojat tuovat ravinteita. Kasvillisuuskartoituksen mukaan Kukkian tila on kuitenkin parantunut hieman.

Kukkia
Kukkian vesikasvillisuutta tutkittiin 23 linjalta, jotka olivat yhtä lukuun ottamatta samoja kuin kuuden vuoden takaisessa kartoituksessa.

Kukkian kasvillisuus ilmentää niukkaravinteisuutta

Kasvillisuuskartoituksen avulla saadaan tietoa ekologisen tilan luokittelun tueksi sekä tilan kehityksestä. 

Kukkian ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Korkeat saalismäärät laskivat kalaston ekologisen tilan välttäväksi, mutta kasvillisuuden osalta ekologinen tila on hyvä.

Kukkian kasvillisuutta tutkitaan kuuden vuoden välein. Edelliset kartoitukset ovat vuosilta 2009 ja 2015. Viime kesänä kasvilajit ja -määrät tutkittiin 23 paikasta, jotka olivat yhtä lukuun ottamatta samat kuin kuusi vuotta sitten. 

Kukkialta tunnistettiin yhteensä 57 lajia. Kasvillisuus ilmensi enimmäkseen niukkaravinteisuutta. Ilmaversoisista lajeista esiintyi enimmäkseen järvikortetta, järviruokoa ja järvikaislaa, mutta ne eivät muodostaneet laajoja kasvustoja. 

Kelluslehtistä kasvillisuutta esiintyi matalissa lahdissa, enimmäkseen ulpukkaa, lummelajeja ja uistinvitaa. Uposlehtisistä lajeja oli Kukkiassa paljon, runsaimpana ruskoärviä, ahvenvita ja järvisätkin. Myös ravinteisuutta ilmentäviä vesiruttoa ja karvalehteä löytyi.

 

Vesikasvillisuuden perusteella tila on parantunut hieman

Kukkia on luokiteltu vähähumuksiseksi järveksi. Lähes 44 neliökilometrin kokoisen järven keskisyvyys on 5,2 metriä. Kartoituksessa keskimääräiseksi näkösyvyydeksi mitattiin 3,5 metriä.

Näkösyvyys vaikuttaa kasvien määrään, sillä yhteyttäminen vaatii valoa. Kirkkaassa vedessä kasvit selviävät syvemmällä kuin sameassa vedessä.

Kukkialla uposlehtisiä kasveja löydettiin vielä 4,3 metrin syvyydestä. Niukkaravinteisuutta suosivia pohjalehtisiä lajeja kuten nuottaruohoa ja lahnaruohoja oli melko runsaasti. Pohjalehtisten maksimisyvyys oli kolme metriä.

Kasvillisuuskartoituksessa lasketaan indeksit, jotka kertovat ympäristömuutoksesta, fosforikuormituksesta ja kasvilajien määrästä vastaavaan järvityyppiin verrattuna. Kukkian vesikasvillisuus edustaa kaikissa kolmessa luokassa hyvää tai erinomaista luokkaa. Vesikasvillisuuden perusteella Kukkian ekologinen tila on parantunut hieman kuuden vuoden aikana. 

PMA-indeksi vertaa Kukkian kasvilajien runsaussuhteita muihin puhdasvetisiin, karuihin järviin. Kukkian vesikasviston mallinkaltaisuus nousi kuuden vuoden takaisessa kartoituksessa erinomaiseen luokkaan, ja indeksi on parantunut entisestään.

Kukkian TT50- ja RI-indeksit ovat pysyneet hyvänä. Ne kuvaavat järven tyyppilajien suhteellista osuutta kokonaislajistosta sekä fosforikuormituksesta kertovien referenssilajien määrää. Fosforikuormitukselle herkkiä lajeja löydettiin 12.

 

Vähäjärvi
Vähäjärven vesikasvillisuutta tutkittiin kuudelta linjalta.

Vähäjärven länsiosa kasvamassa umpeen

ELY-keskus teetti kasvillisuuskartoituksen myös Kukkolan Vähäjärvellä ja Valkeakosken rajalla sijaitsevalla Tykölänjärvellä. Molemmat ovat matalia, tummavetisiä järviä, eikä niiden kasvillisuutta ole aiemmin kartoitettu.

Vähäjärven pintaa laskemalla on aikanaan saatu lisää viljelysmaata. Järveen laskee Maisen ja Maisenjärven lisäksi ympäröivien peltojen vesiä. Runsashumuksisen järven näkösyvyydeksi mitattiin keskimäärin 1,07 metriä. 

Vähäjärven ekologinen tila on heikentynyt huonoksi. Rehevöityneen ja liejupohjaisen järven länsiosa on kasvamassa umpeen. Vähäjärvi on kuitenkin arvokas lintuvesi, ja siksi järvi ja ympäröivä kosteikko ovat Naturaan kuuluvaa luonnonsuojelualuetta. 

Kasvillisuuskartoituksessa Vähäjärveltä havaittiin yhteensä 31 lajia. Kasvillisuus ilmensi enimmäkseen melko runsasta ravinteisuutta. Ilmaversoisista lajeista esiintyi enimmäkseen järviruokoa järvikortetta. Luhtaisilla rannoilla oli runsaasti meso-eutrofista leveäosmankäämiä ja vähän eutrofista nevaimarretta.

Kelluslehtinen kasvillisuus oli runsasta ja se peitti koko järven. Kelluslehtiset olivat enimmäkseen uistinvitaa, ulpukkaa ja vesitatarta. Uposlehtisistä lajeista esiintyi mesoeutrofista tylppälehtivitaa ja kanadanvesiruttoa. Eutrofisia irtokellujia kilpukkaa ja isolimaskaa löytyi rantojen läheisyydestä melko runsaasti. Pohjalehtisiä lajeja ei järveltä löytynyt.

Tyyppilajien suhteellinen osuus ja referenssi-indeksi olivat järvityypille välttävässä luokassa. Fosforikuormitukselle herkkiä lajeja Vähäjärveltä ei löytynyt. Kasvilajien runsaussuhde muihin reheviin järviin verrattuna oli hyvä. 

 

Tykölänjärvi
Tykölänjärven vesikasvillisuutta tutkittiin kuudelta linjalta.

Tykölänjärven kasvillisuus ilmensi runsasta ravinteisuutta 

Valkeakosken rajalla sijaitseva Tykölänjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Järven vesi on ruskeaa ja sameaa, mutta melko vähähumuksista. Pohja on liejua ja keskimääräinen näkösyvyys vain 0,64 m. Ekologinen tila on heikentynyt tyydyttäväksi.

Tykölänjärveltä havaittiin yhteensä 29 lajia. Kasvillisuus ilmensi enimmäkseen runsasta ravinteisuutta. Ilmaversoisista lajeista esiintyi enimmäkseen järviruokoa ja järvikortetta. Luhtaisilla rannoilla oli runsaasti meso-eutrofista leveäosmankäämiä ja kurjenmiekkaa. 

Kelluslehtinen kasvillisuus oli runsasta, enimmäkseen ulpukkaa ja uistinvitaa. Järven keskialueet olivat kuitenkin avoimia.

Uposlehtisistä lajeista löytyi melko runsaasti kanadanvesiruttoa ja vähän ruskoärviää. Eutrofisia irtokeijujia, kuten karvalehteä ja sahalehteä, oli rantojen läheisyydessä melko runsaasti. Samoin kuin eutrofisia irtokellujia, kuten kilpukkaa ja isolimaskaa sekä meso-eutrofista sorsansammalta. Pohjalehtisiä lajeja ei järveltä löytynyt.

Fosforikuormitukselle herkkiä lajeja löydettiin yksi. Tyyppilajien suhteellinen osuus ja referenssi-indeksi olivat järvityypille tyydyttäviä. 

Tyyppilajien suhteellinen osuus ja referenssi-indeksi olivat järvityypille välttävässä luokassa. Fosforikuormitukselle herkkiä lajeja Vähäjärveltä ei löytynyt. Kasvilajien runsaussuhde muihin reheviin järviin verrattuna oli hyvä. 

Kukkian, Vähäjärven ja Tykölänjärven kasvillisuuskartoituksen toteutti Ramboll Finland Oy. Kartoitukset tehtiin elokuussa, kun kasvien määrä on suurimmillaan.

Tagit