Suvi-hankkeen tutkimukset kertovat, mitä pitää tehdä ja missä

Järvet eivät ole seisovia altaita, vaan niiden vesi vaihtuu ja haihtuu vähitellen. Järvestä lähtee vettä laskuojan tai -joen kautta. Kesäpäivänä pinnasta haihtuu useita millimetrejä.

Järvet eivät tyhjene, koska niihin tulee koko ajan uutta vettä. Pälkäneen järvet ovat latvavesiä, joten ne saavat vetensä ympäröivistä metsistä, pelloista ja soista. Soiden osuus on vähäinen, ja siksi monet järvet ovat kirkasvetisiä.

Pienen järven vesi voi vaihtua muutamassa kuukaudessa, suurissa järvissä viipymä on vuosia. Esimerkiksi Kukkian vesi vaihtuu 2,5 vuodessa ja Pälkäneveden vesi kolmessa vuodessa.

Järviin virtaava vesi huuhtoo metsistä, pelloilta ja soilta ravinteita. Niistä osa virtaa vesien mukana alapuoliseen vesistöön, osa painuu pohjaan. Ravinteiden poistuminen järvestä vie noin kolme kertaa kauemmin kuin veden vaihtuminen.

Edellisvuosien olosuhteet näkyvät järvistä otettavissa vesinäytteissä. Ravinnemäärät kohoavat, kun talvisateet ovat huuhtoneet lumetonta ja kasvipeitteetöntä maata tai alkukesän ryöppy on vienyt mukanaan pintamaat.

Pälkänevedeltä ja Kukkialta on otettu tuhansia vesinäytteitä 1960-luvulta alkaen. Ne kertovat, että Kukkian fosforipitoisuus sekä leväpitoisuutta ja rehevyyttä kuvaava klorofyllitaso kasvavat tasaisesti. Molemmat olivat vielä 1990-luvulla erinomaisella, nyt enää hyvällä tasolla. Vielä nopeammin on heikentynyt näkösyvyys. Pälkänevedellä sen sijaan ainoastaan klorofyllitaso on nousussa.

Laskuojatutkimukset ohjaavat kunnostustoimia

Yksittäiset vesinäytteet ovat sirpaletietoa, mutta vuosikymmenten tulokset auttavat kokonaiskuvan muodostamisessa. Suvi-hanke on täydentänyt Kukkian ja Pälkäneveden kokonaiskuvaa tutkimuksilla ja selvityksillä, jotta tiedettäisiin mitä ja missä pitää tehdä, jos järvien rehevöityminen halutaan pysäyttää.

Vuosikymmenten aikana otetut vesinäytteet kertovat järvien tilasta selkävesien syvänteissä. Rehevöitymisen merkit näkyvät paljon nopeammin matalilla lahdilla. Jos syvänteet rehevöityvät, ollaan myöhässä, sillä reheväksi muuttuneen järven ekologia ylläpitää rehevän järven tilaa.

Freshabit-hanke on ottanut vuodesta 2017 alkaen vesinäytteet Kukkian merkittävimpien laskuojien varsilta. Kevään sulamisvesien aikaan tehtävät tutkimukset kertovat, mistä järvi saa ravinteensa. Keväällä 2021 Suvi-hanke teetti vastaavan tutkimuksen Pälkäneveden laskuojilla. Sen mukaan ojat toivat Pälkäneveteen vuorokaudessa saman määrän fosforia kuin Tommolan jätevedenpuhdistamo laskee Mallasveteen neljässä kuukaudessa.

Kaikissa Kukkian ja Pälkäneveden laskuojissa oli typpeä enemmän kuin tyypillisissä luonnonojavesissä. Fosforipitoisuus jäi alle raja-arvon yhdellä Pälkäneveden laskuojalla ja viidellä Kukkian laskuojalla.

Ojatutkimukset auttavat kunnostustoimien kohdistamisessa. Työt aloitetaan sieltä, missä vaikutus on suurin.

Paleolimnologinen tutkimus ja LLR-mallinnus täydensivät kokonaiskuvaa

Kukkia ja Pälkänevesi ovat kirkasvetisiä järviä, joiden rannoilla on paljon mökkejä. Siksi niiden merkitys on suuri myös kunnan elinvoiman kannalta.

Suvi-hanke täydensi kokonaiskäsitystä Kukkian ja Pälkäneveden tilasta teettämällä järvillä paleolimnologisen tutkimuksen ja LLR-mallinnuksen.

Paleolimnologisen tutkimus kertoo pitkäaikaismuutoksesta vuosikymmenten, jopa vuosisadan aikana. Siinä syvänteiden pohjaan vajonneesta sedimentistä kairataan näyte, josta analysoidaan surviaissääsken ja piilevän jäänteet. Jotkut surviaissääski- ja piilevälajit elävät kirkkaissa ja karuissa vesissä, toiset rehevissä ja tummissa vesissä.

Kirkkaiden ja rehevien vesien lajit voidaan sijoittaa aikajanalle, sillä sedimentti kerrostuu pohjalle vähitellen. Aikajanan tarkin piste sijaitsee Tsenobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi vuoden 1986 kohdalla.

Paleolimnologisen tutkimuksen mukaan Pälkänevesi oli 1980-luvulle saakka Kukkian veroinen järvi. Sen jälkeen Pälkänevesi on rehevöitynyt.

Vuosien 1980 ja 2000 välillä vähäravinteisten, kirkkaiden vesien piilevälajit vähenivät ja rehevien vesien lajit lisääntyivät Pälkänevedellä. 2000-luvun aikana muutos on nopeutunut. Nykyisin surviaissääsken yhteisörakenne kuvaa keskirehevää tai rehevää pohjasedimenttiä.

Paleolimnologisessa tutkimuksessa otettiin näytteet viidestä Pälkäneveden syvänteestä: Kalasaaren syvänteestä Jouttesselällä sekä Kukkolan edustan, Kyttälänsaaren, Kelppiänselän (Luikalan edusta) ja Tyrynselän (Pohjalahti) syvänteestä.

Tulokset kertoivat samaa kuin laskuojatutkimuksetkin: Pälkäneveden ravinteista suuri osa tulee Jouttesselän laskuojista. Mitä kauempana syvänne sijaitsee Jouttesselästä, sitä pienempi on rehevyyttä ilmentävien piilevien osuus.

Jouttesselän syvänteeseen kertyy sedimenttiä selvästi enemmän kuin muihin syvänteisiin. Jouttesselällä Tsernobyl-vuosi 1986 on 30 senttimetrin syvyydessä. Kukkialla 30 senttimetrin kerros ajoittuu 1800-luvun loppuun.

Kiinnostusta kunnostukseen 25 kohteessa

Sekä paleolimnologinen tutkimus että LLR-mallinnus hälventävät huolta Kukkiasta. Paleolimnologisen tutkimuksen mukaan Kukkian tila on muuttunut vain vähän 1900-luvun alusta alkaen. LLR-mallinnuksen mukaan Kukkiaa ei uhkaa rehevöityminen, vaan pikemminkin nuhraantuminen. Vielä 1970-luvun lopussa näkösyvyys oli parhaimmillaan lähes kymmenen metriä, nyt enää 2–4 metriä. Veden sameus on kaksinkertaistunut 1970-luvun jälkeen.

Suomen ympäristökeskuksen LLR-mallinnus kertoo, paljonko ravinnekuormitusta olisi vähennettävä, jotta järven tila pysyisi hyvänä. Selvityksen mukaan Pälkäneveteen päätyy ravinteita puolitoista kertaa enemmän kuin järvi sietää. Tämä tarkoittaa, että ravinteiden määrää pitää vähentää kolmanneksella. Se ei onnistu laskuojien varsille rakennettavien kosteikoiden ja laskeutusaltaiden avulla, vaan ravinteiden huuhtoutumista on vähennettävä niiden lähteillä.

Työ on lähdössä liikkeelle, sillä Pälkäneveden tärkeimmistä kohteista yli puolessa on jo käynnistetty kunnostustoimien suunnittelu. Kaikkiaan Kukkian ja Pälkäneveden rantojen maanomistajat ovat kiinnostuneita 25 kunnostuskohteen suunnittelusta.

Kukkialla työ on alkanut Rautajärvellä, jonka suurimman laskuojan varrelle valmistui syksyllä Freshabit-hankkeen ansiosta ensimmäinen kosteikko. Rautajärven lisäksi muutama Kukkian laskuoja tuo runsaasti ravinteita järveen. Myös niiden varsilla ollaan saamassa kunnostustoimien suunnittelu käyntiin.

• Pälkäneen järvien tuoreita tutkimustuloksia ja kunnostustoimia esitellään Aitoon Honkalan Suvi-seminaarissa tiistaina 5.4. klo 17.30–20.30.