Niitto on kohentanut Padankosken vesiä – tänä kesänä vesikasvillisuutta kerättiin kahdesti

niitto
Sopiva tuulensuunta helpottaa niittojätteen kesäämistä järvestä. Kuva: Miika Utoslahti.

Padankosken kyläyhdistys on niittänyt kohta kymmenen vuoden ajan vesikasvillisuutta kylän uimarannan edustalta. Jokakesäisten talkoiden ansiosta vesikasvillisuus on vähentynyt ja niittoaluetta on voitu laajentaa.

– Matalalla lahdella kasvoi aiemmin paljon järviruokoa. Nyt sitä ei enää juurikaan ole. Veden laatu on parantunut, kun vesi pääsee vaihtumaan paremmin. Muutos alkaa näkyä myös järven ekosysteemissä: lahdella liikkuu särjen lisäksi myös ahventa ja haukea. Kalasääski on alkanut kalastaa Mikkolanlahdella ja nyt rannoilla pesii myös ruskosuohaukka, Miika Utoslahti kertoo.

Padankoskelle asettunut Utoslahti on jatkanut kyläyhdistyksen käynnistämää vesistön kunnostusta. Tänä kesänä Pirttilahden ja Mikkolanlahden alue niitettiin kahdesti Ritosalmeen saakka. Hankkeeseen saatiin Luopioisten Säästöpankkisäätiön, osakaskunnan ja Kukkian suojeluyhdistyksen avustusta.

Ensimmäisen kerran niittokoneet olivat liikkeellä kesäkuussa. Silloin 15 hehtaarin alueelta kerättiin viitisenkymmentä kuutiota vesikasvillisuutta. Heinäkuun lopussa niitettiin toisen kerran, ja kasvillisuutta kertyi lähes yhtä paljon.

Töitä tehtiin kahden koneen voimin. Pekka Penttilän niitto- ja keruukoneen lisäksi kasvillisuutta parturoitiin myös veneen keulaan kiinnitetyllä niittoterällä.

Vesikasvillisuus kerättiin traktorin tukkikouralla ja ajettiin peräkärryllä pellon laitaan maatumaan.

– Viime kesänä niittojätettä kertyi kymmenkunta kuormaa. Ne olivat hävinneet käytännössä kokonaan. Myös alkukesän niitosta kertynyt niittojätekasa oli kutistunut jo kolmasosaan, Miika Utoslahti kertoo.

Koneiden ansiosta niittotalkoot hoituivat edellisvuosia pienemmällä talkooporukalla. Päivät tosin venähtivät pitkiksi: Penttilä käynnisti koneensa aamukuudelta ja valmista tuli iltakymmeneltä.

niitto
Pekka Penttilä niitti Padankosken matalien lahtien vesikasvillisuutta kahdesti: kesäkuussa ja heinäkuun lopussa. Kuva: Miika Utoslahti.

Ulpukkaa on vaikea hävittää

Vielä kymmenen vuotta sitten Padankosken edustan matalat lahdet uhkasivat kasvaa umpeen. Vesikasvillisuus tarttui perämoottoreihin ja hankaloitti uimista.

– Rannan kunnostus on kirkastanut vettä ja vähentänyt limottumista, Padankosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Kuitunen sanoo.

Padankodan edustalla kasvillisuus on säännöllisen niiton ansiosta vähentynyt selvästi.

– Siellä ei ole enää juuri niitettävää. Ulpukkaa on vielä paikoin paljon, ja se estää veden virtausta. Sitä on vaikeampi vähentää niittämällä, koska ulpukan ravinteet ovat vahvoissa juurissa, Miika Utoslahti kertoo.

Vaikka niitto on kohentanut Padankosken vesien tilaa, pysyvämpi muutos edellyttäisi lahteen päätyvän kiintoaineksen vähentämistä. Kaksi laskuojaa tuovat paljon enemmän ravinteita kuin niittämällä saadaan poistettua.

– Pienelläkin laskeutusaltaalla saataisiin paljon enemmän kiintoainesta talteen. Esimerkiksi Pitkäjärvellä altaan pohjalle kertyy 50 kuutiota vuodessa. Tänä kesänä Padankoskella niitetyissä kasveissa kiintoainesta on ehkä 10–20 kuutiota, Utoslahti suhteuttaa.

niittojäte
Kahdella niittokerralla Padankoskella kerättiin vajaat sata kuutiota niittojätettä. Kuva: Miika Utoslahti.
Pekka Penttilä niittää ja kerää vesikasvillisuutta Padankoskella. Video: Miika Utoslahti.
Tagit