Kukkian Natura-rantojen kunnostus edellyttää ormioselvitystä – niitosta tai ruoppauksesta kannattaa olla ajoissa yhteydessä ELY-keskukseen

Salla Taskinen
Salla Taskinen sanoo, vesikasvien niitossa kannattaa keskittyä pinnan päällä kasvaviin ilmaversoisiin kasveihin. Niiden määrä vähenee, kun niitto toistetaan muutamana vuonna peräkkäin. Kellus- ja uposlehtisten kasvien ravinteet sen sijaan ovat juurissa, eikä niitto juuri vähennä niiden määrää.

Kukkian Haltianselälle loppukesäksi suunniteltu niittohanke nosti esiin erityisvaatimuksen: rannan kunnostus Natura-alueella edellyttää luontokartoitusta. Näin varmistetaan, ettei niitosta aiheudu haittaa ormiolle. Ormio on harvinainen karujen vesien kasvi, joka ei kasva Suomessa missään muualla kuin Kukkialla.

Haltianselällä aiotaan niittää kahdella umpeen kasvamassa olevalla lahdella. Niitosta ilmoitettiin ajoissa vesialueen omistajalle, Aitoon kalastuskunnalle sekä alueelliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle, ELY-keskukselle. Aitoon kalastuskunta arvioi, ettei niitto vaaranna ormiota, koska kasvi ei viihdy matalilla, umpeenkasvaneilla lahdilla, vaan karuilla ja kivikkoisilla rannoilla, joita vesi pääsee huuhtomaan. Kalastuskunta arvioi, että ormio saattaisi jopa hyötyä niitosta ja levittäytyä lahdille, kun niitto lisäisi valoa ja veden vaihtumista.

ELY-keskus edellytti kuitenkin luontokartoitusta. ”Ennen niittotoimenpiteiden toteuttamista tulee ormioesiintymät tarkistaa asianmukaisella ormiokartoituksella ja kartoituksen tulokset ottaa huomioon niittoalueita suunniteltaessa. Mikäli suunnittelualueella esiintyy kasvilajia, tulee kasvustot rajata niiton ja muiden pohjaa fyysisesti muuttavien toimenpiteiden ulkopuolelle.”

Ormioselvitys aiotaan tehdä paikallisin voimin: Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä tutkii kasvillisuutta sukellusdroonilla ja varmistaa yhdessä Luopioisten kasvillisuuskartoittaja Tuomo Kuitusen kanssa, ettei alueella esiinny ormiota. Luontokartoituksen jälkeen niitosta tehdään uusi ilmoitus ELY-keskukselle, ja niittämään voidaan päästä vielä loppukesästä.

 

Vain käyttörantoja kannattaa niittää

Kukkian Natura-rantojen edellyttämä luontokartoitus nousi esiin torstaina, kun Suvi-vesiensuojeluhanke järjesti niitto- ja ruoppaustilaisuuden Mikkolan Navetalla Luopioisissa. Vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta korosti, että hyvin suunnitellusta niitosta on hyötyä sekä virkistyskäytölle että järvelle.

Vesikasvillisuutta ei kannata niittää rakentamattomilta rannoilta eikä ojien suilta, sillä ne sitovat laskuojien mukanaan tuomia ravinteita ja kiintoainesta. Kasvillisuus on tärkeää järven ekosysteemille. Se tarjoaa suojapaikkoja kaloille, linnuille ja hyönteisille. Kasvit sitovat pohja-ainesta ja suojaavat eroosiolta. Lisäksi monet vesikasvit pitävät leviä kurissa.

– Niittoa suositellaan ensisijaisesti käyttörannoille, kun kasvillisuudesta on oikeasti haittaa, Taskinen sanoo.

 

Ilmoitus kuukautta ennen koneniittoa

Kotirannan niitto käsivoimin ei edellytä ilmoitusta, mutta koneellisesta niitosta on tehtävä ilmoitus vesialueen omistajalle ja ELY-keskukseen kuukausi etukäteen. Lisäksi kannattaa olla yhteydessä rannan naapurustoon. Joillain rannoilla vesialueen omistajan etsiminen vaatii hieman vaivaa, jos osakaskunta sattuu olemaan järjestäytymätön.

Niiton suunnitteluun saa apua esimerkiksi ELY-keskuksesta, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä, vesialueet omistavalta osakaskunnalta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Salla Taskinen ei suosita rannan niittämistä paljaaksi, sillä mosaiikkimaisella laikutuksella saadaan parempi lopputulos. Niitossa kannattaa keskittyä ilmaversoisten eli pääasiassa veden pinnan yläpuolella kasvavien kasvien poistamiseen. Niiden määrä vähenee, kun niitto toistetaan muutamana vuonna.

Parasta niittoaikaa on heinä-elokuu. Silloin kasvien ravinteet ovat versoissa, eivätkä juurissa. Kun niittojäte kerätään riittävän kauas rannasta, samalla järvestä poistuu myös ravinteita.

 

Kelluslehtisten niitto usein turhaa

Rantakasvuston tyypillinen kasvi on järviruoko. Laskuojien suulla rehottava osmankäämi ja etenkin rannoille levittäytynyt vieraslaji isosorsimo ovat hankalammin hävitettäviä lajeja.

– Isosorsimo kasvattaa paksut juurakot. Sen kanssa ei välttämättä niitto auta, vaan kasvi pitää ruopata juurineen pois.

Rannoilla ja lahdilla kasvaa myös pääasiassa veden pinnan alapuolella esiintyviä upos- ja kelluslehtisiä sekä pohjaversoisia kasveja sekä irtokellujia ja -keijujia. Irtokellujat ja -keijujat runsastuvat harvoin haitaksi saakka toisin kuin kelluslehtiset kasvit, esimerkiksi ulpukat ja lumpeet.

– Niiden niittämisellä ei ole pysyvää vaikutusta, sillä kasveilla on voimakas juurakko, jossa ravinteet ovat, Salla Taskinen sanoo.

Kukkialla havaittiin viime kesänä poikkeuksellisen laajoja järvisätkinkasvustoja. Kasvi viihtyy puhtaissa vesissä. Myös monet uposlehtiset ilmentävät ja ylläpitävät puhdasta ja kirkasta vettä sekä hillitsevät levien kasvua.

– Uposlehtisten kasvien poistaminen voi olla hankalaa, koska ne lisääntyvät pienistäkin kasvin pätkistä. Myös vesiruton niitossa on joskus käynyt niin, että se on vain innostunut kasvamaan tai tilalle on tullut valtavat sinileväkukinnot.

 

Ruoppausta kannattaa harkita huolella

Sekä niitolla että ruoppauksella pyritään parantamaan rannan virkistyskäyttöä ja veden vaihtuvuutta. Umpeenkasvavaa ja liettyvää rantaa saa kunnostaa, kunhan siitä ei aiheudu luvanvaraisia vaikutuksia.

Ilmoitusmenettelyn avulla ELY-keskus voi ohjeistaa niittäjiä ja ruoppaajia. Suurille, yli 500 kuution ruoppauksille vaaditaan aluehallintoviraston lupa.

Ruoppaus ei ole sallittua elokuun loppuun jatkuvalla mökkikaudella, koska siitä aiheutuu veden samentumista ja muuta haittaa, esimerkiksi ravinteiden vapautumista, kalojen kutualueiden tuhoutumista tai ranta-alueiden syöpymistä tai sortumista.

Ruoppausta voidaan tehdä myös talvella huhtikuuhun saakka.

– Isommista ruoppauksista ja niitoista kannattaa aina olla ajoissa yhteydessä ELY-keskukseen. Silloin jää aikaa, jos tulee jotain yllättävää; vaaditaan esimerkiksi luontokartoitusta, Salla Taskinen sanoo.

Ruoppaus edellyttää niittoakin tarkempaa suunnittelua, sillä pohjaan kaivettu kuoppa täyttyy nopeasti liejulla.

– Kannattaa miettiä, onko niitto tai ruoppaus todella tarpeen ja missä se kannattaa. Ruoppaukseen pitäisi ryhtyä harkiten ja niitossa keskittyä siihen, mikä kasvaa pinnan päällä.

Niitto- ja ruoppausjätteelle tulisi olla sopiva läjityspaikka riittävän kaukana rannasta, jotta ravinteet eivät valu takaisin järveen. Jätettä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannusaineena pelloissa.

Koneellinen niitto maksaa noin 7001500 euroa hehtaarilta. Yleishyödyllisten kohteiden niittoon tai ruoppaukseen voi hakea avustusta.

Rannan kunnostuksen yhteydessä kannattaa pohtia, voisiko humuksen ja ravinteiden määrää vähentää laskuojan varrella. Omaa vesienkunnostushanketta ja sen rahoitushakemusta voi valmistella syksyllä alkavalla Laskuojat kuntoon -kurssilla, jonka Suvi-vesiensuojeluhanke järjestää yhdessä Valkeakoski-opiston kanssa.

 

 

Suvi-vesiensuojeluhankkeen koulutusta:

to 8.7. klo 14–17 Maan kasvukunto, maanparannusaineet ja vesistönsuojelu. Kun pelto on kunnossa, ravinteet pysyvät kasvien käytössä, eivätkä rehevöitä vesiä. Tutustumiskäynti Niitty-Seppälän pelloilla (Pälkänevedentie 135) ja vierailu maanparannusaineita tuottavalla Humuspehtoorilla Aukeasuolla. Asiantuntijoina Sari Hiltunen ProAgria Etelä-Suomesta sekä Suvi Mantsinen Humuspehtoori Oy:stä. Lähtö Niitty-Seppälän Kesätorin parkkipaikalta (Pälkänevedentie 135).

ma 19.7. klo 10.30 Tutustuminen Metso-kohteeseen ja tietoa Metso-suojeluohjelmasta ja metsien vesistönsuojelusta Luopioisten Niemikunnassa. Lähtö osoitteesta Riihirannantie 49 (Niemikunta, Luopioinen). Asiantuntijoina metsänomistaja Tomi Riihiranta sekä metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Päivi Tiiva Metsäkeskuksesta.

7.9.–23.11. Laskuojat kuntoon. Kuuden illan kurssi vesiensuojelun ja laskuojien kunnostamisen perusteista. Mahdollisuus tehdä suunnitelma ja rahoitushakemus oman laskuojan tai kotijärven kunnostustoimille.

Liite Size
Niitto ja ruoppaus.pdf 1.94 MB
Tagit