Humuskuormitus tummentaa Iso Arajärven vettä

Iso Arajärvi on pieni (045 neliökilometriä), mutta metsäinen valuma-alue suuri (35,1 neliökilometriä).

Järven yleistiedot

Iso Arajärvi on pieni, pinta-alaltaan 0,45 km² kokoinen järvi Pälkäneveden Jouttesselän pohjoispuolella. Kokonaisrantaviivan pituus on järven kokoon nähden kohtalaisen pitkä: 5,9 km. Se johtuu varsin mutkittelevasta rantaviivasta, jonka aiheuttaa järven neljä pitkää lahdenpoukamaa.

Soukonlahti osoittaa luoteeseen, Hyyrätinlahti kohti itää, Pitkälahti kurottaa kaakkoon ja neljäs nimeämätön lahti on mutkallaan lounaaseen. Järvessä ei ole yhtään saaria.

Merkittävin järveen laskeva uoma on lännessä Pikunoja, joka saa alkunsa Vähä Arajärvestä. Järven länsipäässä on luusua, josta vedet virtaavat Arakosken kautta kohti Sappeenjärveä ja sieltä edelleen Pälkäneveden Jouttesselkään.

Iso Arajärveä ei ole luodattu. Järven keskellä oleva vedenlaadun havaintopiste on 6,5 m syvä, joten ilmeisesti kyseessä on matala järvi.

Iso Arajärveä ympäröivä valuma-alue on iso (pinta-ala 35,1 km²) suhteutettuna järven kokoon, joka on vain 1,9 % valuma-alueesta. Itään ja pohjoiseen levittäytyvät metsäalueet, joita on valtaosa, n. 80 % valuma-alueesta. Järven rantaan asti ulottuvat lännessä Sappeen kylän pellot. Peltoalaa on kuitenkin vain parisen prosenttia. Kymmenesosa valuma-alueesta on soita, jotka on lähes kaikki ojitettu.

Järven eteläpuolella kohoaa Sappeenvuori, jonka rinteessä on Sappeen hiihtokeskus. Osa laskettelurinteistä ulottuu aivan järven rantaan. Laskettelukeskus ottaa lumetusvetensä Iso Arajärvestä, ja siksi sen tilaa seurataan säännöllisesti.

Järven rehevyystaso ja happitilanne

Iso Arajärvelle ei ole tehty pintavesityypin määritelmää. Pienen kokonsa, humuspitoisen värinsä (2000-luvulla pääsääntöisesti yli 100 mg/l Pt) ja kemiallisen hapenkulutuksen (10-15 mg/l) perusteella sitä voi luonnehtia pieneksi humusjärveksi.

Pitkällä aikavälillä kokonaisfosforin pitoisuus on vaihdellut paljon vuosien välillä ja laskenut tyydyttävää tilaa ilmentävästä tasosta hyvää tilaa osoittavaan tasoon, kun arvioinnin kriteereinä käytetään pienille humusjärville asetettuja raja-arvoja. Kokonaistypen pitoisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia ajan suhteen ja ne osoittavat puolestaan hyvää tilaa.

Levämäärää kuvastavan klorofylli a –pigmentin pitoisuudessa on ollut huomattavaa vuosien välistä vaihtelua ja ne enimmäkseen ovat olleet tyydyttävän-välttävän vedenlaadun tasolla. Iso Arajärvi on lievästi rehevän - rehevän tasolla ja jos siihen ei kohdistu nykyistä enempää kuormitusta, rehevyystaso tuskin kasvaa, päätelleen alenevista kokonaisfosforin pitoisuuksista. Veden pH on ollut 5,8-6,5 eli humusjärville tyypillisesti hieman hapan.

Talvisin on ajoittain mitattu yhä tummenevaa vedenväriä ja kasvavaa kemiallista hapenkulutusta, mikä viittaa voimistuneeseen humuskuormitukseen ympäröiviltä metsä- ja suoalueilta.

Soveltuvuus virkistyskäyttöön

Rehevähköstä tasostaan huolimatta Iso Arajärvi soveltuu hyvin virkistyskäyttöön. Vaikka järvellä on mitattu ajoittain kohonneita levämäärää osoittavia klorofylli a –pitoisuuksia, voimakkaita leväkukintoja ei ole raportoitu. Lahdenpoukamien perukoilla matalassa vedessä kasvaa runsaahkosti vesikasvillisuutta, mikä saattaa paikoin haitata virkistyskäyttöä.

Tutkimustulokset

Iso Arajärvi havaintopiste — Vedenlaadun havaintopisteiden sijainti Iso Arajärvessä. Lausunnon pohjana on käytetty keskellä järveä olevasta ”Iso Arajärvi”-pisteestä kerättyä aineistoa. Kartta: SYKE, Hertta-tietokanta

Kaaviot alla: kokonaisfosforin ja -typen sekä levämäärää ilmentävän klorofylli a -pigmentin pitoisuudet, sähkönjohtavuus, vedenväri ja kemiallinen hapenkulutus pintavedessä keskellä Iso Arajärveä sijaitsevassa havaintopisteessä talvi- ja kesäkerrostuneisuuskausien lopulla vuosien 1983 ja 2021 välisenä ajanjaksona. Pienten humusjärvien ekologisen tilan luokittelun raja-arvot näkyvät katkoviivoina ravinne- ja klorofyllipitoisuuksia esittävissä kuvissa (E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, Hu = huono). Vedenväriä osoittavassa diagrammissa on lisäksi raja-arvot, joilla järvi luokitellaan humuspitoisuuden suhteen.

Fosforipitoisuus — Etenkin kesäaikainen (paksu viiva) fosforipitoisuus laskee. Talviaikaan (ohut viiva) fosforipitoisuus mahtuu erinomaiseen laatuluokkaan (rajat merkitty katkoviivoilla).

Typpipitoisuus — Kesäaikainen (paksu viiva) typpipitoisuus lähentelee erinomaista laatuluokkaa (rajat merkitty katkoviivoilla). Talviaikaan (ohut viiva) typpipitoisuus on kasvussa.

Klorofylli — Leväpitoisuutta ja rehevyyttä kuvaava klorofyllitaso vaihtelee voimakkaasti. Joinain vuosina se ylittää huonon laatuluokan (rajat merkitty katkoviivoilla).

Sähkönjohtavuus — Veden sähkönjohtavuus kesäaikaan (paksu viiva) ja talviaikaan (ohut viiva) alenee hitaasti.

Näkösyvyys — Sekä kesäaikainen (tumma viiva) että talviaikainen (ohut viiva) näkösyvyys on heikentynyt puolella metrillä 30 vuodessa.

Vedenväri — Veden väri ilmensi vielä 1990-luvun lopussa humusjärveä, nykyisin runsashumuksista järveä sekä kesällä (paksu viiva) että talvella (ohut viiva).

Pitkälahden tutkimustulokset

Iso Arajärvellä on tutkittu Pitkälahden tilaa neljänä vuonna eri näytepisteissä: Sappeen hiihtokeskuksen edustalla lahden perukassa on kesäaikaan mitattu 2-6 kertaa korkeampi pintaveden sameus (vasen kuva) verrattuna lukemiin ulompana lahdella. Kokonaisfosforin pitoisuuksissa ei ole havaittu vastaavaa trendiä.

Pitkälahti — Sappeen hiihtokeskus ottaa lumetusvetensä Sappeenvuoren edustan Pitkälahdesta, johon myös sulamisvedet virtaavat. Vuosina 1994-2003 seurattiin lahden vedenlaatua neljässä pisteessä, joista A sijaitsee lahden pohjukassa alakahvilan edustalla.

Sameus — Vesi on sameinta Pitkälahden pohjukan mittauspisteessä A.