Kosteikkokierros esitteli, miten järvien ravinnekuormitusta pienennetään
Rautajärven kosteikossa kirkastunut vesi soljuu kohti Kukkiaa.
– Tästä vesi lähtee kohti Rautajärveä ja Kukkiaa, Jarmo Oesch esittelee kivistä ja kirkasta puroa.
Ympärille levittäytyy kosteikko, jossa laajalta alueelta Kyynärön- ja Ämmätsänjärvestä saakka kertyvät vedet kiertelevät. Maisema on täynnä laulua, sillä kosteikosta on muodostunut nopeasti lintukeidas. Molskahdukset pinnassa paljastavat, että kalatkin ovat levittäytyneet uudelle reviirille.
Kosteikon suulla on allas, johon laskeutuneet ravinteikkaat kiintoainekset Oesch ajaa pelloilleen. Kesäaikaan kaikki vesi kiertää kosteikon kautta, mutta kevättulvien aikaan suuri osa ohjautuu sen ohi, koska liian voimakas virtaus veisi vain kertyneet lietteet mukanaan.
Kosteikon toiminta tehostuu, kun yläpuolisten sivuhaarojen varrelle rakennetaan kosteikoita sekä metsäojien varsille virtausta hillitseviä pohjakynnyksiä. Lisäksi viljelijät ovat kivenneet ojanpenkkoja, minkä ansiosta vesi ei pääse huuhtomaan maata mukaansa.
Jarmo Oesch esitteli mailleen puolitoista vuotta sitten valmistunutta kosteikkoa.
Neljä erilaista kohdetta
Reilut parikymmentä osanottajaa tutustui perjantaina Rautajärven kosteikkoon, joka valmistui puolitoista vuotta sitten Freshabit-hankkeen turvin. Kosteikko rakennettiin Myllyojalle, joka tuo Kukkiaan runsaasti vettä, mutta myös kiintoainesta ja ravinteita.
Rautajärven jälkeen kosteikkokierros suuntasi Holjaan, Aitooseen ja Pitkäjärvelle, joista löytyy tulevien vuosien kunnostuskohteita. Holjanlahden ojien ja Aitoon Myllyojan suulle suunnitellaan samankaltaista kosteikkoa kuin Rautajärvellä. Ne pienentävät ravinnekuormitusta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
Suvi-hankkeen ensimmäinen kunnostuskohde käynnistyy kesällä Pitkäjärvellä. Kalalähteenojan varteen rakennetaan pohjakynnyksiä, joilla pienennetään virtaamaa ja eroosiota, jonka vuoksi hieno maa-aines tukkii pelto-ojia. Pelto-osuuden oja muutetaan kaksitasouomaksi, jonka ansiosta tulvavedet eivät pääse nousemaan pelloille. Tulvakynnykselle muodostuva kasvillisuus hidastaa virtausta ja käyttää sen ravinteita. Kunnostuksen yhteydessä perataan myös umpeen kasvanut laskuoja, joka patoaa vesiä pellolle.
Toistakymmentä vuotta Pitkäjärven puolesta toiminut kunnostusyhdistys täydentää kunnostussuunnitelmaa ravinnesiepparilla. Sitä varten kaadettiin ja karsittiin talven talkoissa kuusirankoja. Kun ne upotetaan ojaan, niiden pinnalle muodostuu ravinteita hyödyntävä mikrobikasvusto.
Puolessatoista vuodessa Rautajärven kosteikosta on muodostunut idyllinen lintukeidas.
Ahkera niitto pelasti Pitkäjärven
Suvi-hankkeen kosteikkokierroksella tutustuttiin monipuolisesti kunnostuskeinoihin, jotka vähentävät ravinnekuormitusta ja helpottavat peltojen viljelyä. Kunnostuskohteita esittelivät viljelijät ja maanomistajat sekä Suvi-hankkeen edustajat.
Pitkäjärvellä nähtiin myös, miten ranta-asukkaiden aktivoituminen vaikuttaa järven tilaan ja virkistyskäyttöön. Vielä kymmenen vuotta sitten järven selkiä peitti sankka vesikasvimatto. Kasvillisuuden määrä on vähentynyt, kun kunnostusyhdistys hankki ja tuunasi oman niittokoneen, jota käytetään säännöllisesti.
– Oleellista on, että kaikki niitetty kasvillisuus saadaan pois vedestä. Minä työnnän niittojätteen rantaan, josta se vedellään traktorin haralla kuivalle maalle ja viedään läjityspaikkaan , Veikko Hoppula esitteli.
Hän on nikkaroinut kaislan keruuta helpottavat välineet veneeseensä ja veli Reijo Hoppula traktoriinsa.
Kunnostusyhdistys on vähentänyt myös valuma-alueelta kertyvän kiintoaineksen määrää Lemperinojan suulle rakennetun laskeutusaltaan avulla. Se täyttyy muutamassa vuodessa veden huuhtomasta hienosta maa-aineksesta.
Veikko Hoppula esitteli kosteikkokierroksen päätteeksi Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen toimintaa.