Aito Suvi ry:llä on kädet täynnä töitä – alkuvuodesta on suunniteltu jo 23 kunnostuskohdetta, joita toteutetaan tulevina vuosina

Vesienhoito on pitkäjänteistä työtä. Kunnostushankkeiden liikkeelle saaminen vie vuosia ja tulosten näkyminen vielä kauemmin.

Suvi-hanke aloitti työnsä Pälkäneen järvien hyväksi vuoden 2021 alussa. Jo ensimmäisenä keväänä perustettiin Aito Suvi ry, joka jatkaa työtä, kun hanke päättyy tämän vuoden lopussa.

Hanke on luonut kunnostustyössä tarvittavat verkostot sekä selvittänyt, mitä ravinnekuormituksen pienentämiseksi pitää tehdä ja missä. Kosteikot, kaksitasouomat ja muut kunnostustoimet toteuttaa yhdistys.

Tänä vuonna valmistuu ensimmäinen kunnostuskohde Pitkäjärvellä. Tuleville vuosille on jonossa 23 kohteen suunnitelmat.

Kunnostussuunnitelmia laaditaan Leader-rahoituksen turvin. Viime vuonna valmistui Pitkäjärven Kalalähteenojan ja Aitoon Myllyojan ja marraskuussa 13 ojan suunnitelmat. Niistä seitsemän sijaitsee Kukkialla ja kuusi Pälkänevedellä. Lisäksi marraskuussa jätetään rahoitushakemus kahdeksan kohteen suunnittelusta. Niistä kolme on Kukkialla ja viisi Pälkänevedellä. 

Suunnitelmia laaditaan kohteisiin, joilla on suuri merkitys järviä rehevöittävään ravinnekuormitukseen.

– Kohteita toteutetaan sitä mukaa kun yhdistys saa kerättyä rahoitusta, Aito Suvi ry:n sihteeri Tommi Liljedahl kertoo.

Kukkian kohteiden toteuttamista helpottaa Metsä Groupin luonto-ohjelmasta saatu 42 155 euron avustus WWF:n 10 000 euron Panda-palkinto.

Kaikkiaan yhdistys on kerännyt kunnostustoimiin ja niiden suunnitteluun reilut 200 000 euroa. Tärkein tukija on Suvi-hankkeen alulle laittanut Luopioisten Säästöpankkisäätiö, joka on rahoittanut vesienhoitoa 77 500 eurolla. Suunnitteluun on tähän mennessä saatu 55 658 euroa Leader-rahoitusta ja rakentamiseen 13 277 euroa ELY-rahoitusta. Lisäksi kesällä järjestetty pienkeräys tuotti 1776 euroa.
 

Kukkialla ja Pälkänevedellä suurin merkitys elinvoimalle

Luopioisten Säästöpankkisäätiö on yksi neljästä Aito Säästöpankin omistajasta. Se jakaa pankin tuottoa juurilleen elinvoimaa edistäviin hankkeisiin.

Puhtailla vesillä on suuri merkitys Pälkäneen elinvoimalle ennen kaikkea kesäasukkaiden ansiosta. Kesäasukkaat jättävät mökkipitäjään vuosittain reilut 16 miljoonaa euroa.

– Jos sinilevä karkottaisi kesäasukkaat parhaaseen loma-aikaan, Pälkäneen palveluihin syntyisi miljoonien eurojen menetykset, Tommi Liljedahl sanoo.

Tulevien vuosien kunnostustyöt keskittyvät Kukkialle ja Pälkänevedelle, koska niiden merkitys elinvoimalle on suurin. Painopistettä puolustaa myös tutkimustieto, joka osoittaa että molempien tila on heikentymässä.

– Pälkäneellä on sata järveä. Pienemmillä järvillä kunnostus käynnistyy, kun niiden rannoilla aktivoidutaan Pitkäjärven tai Jouttijärven tapaan.
 

Omarahoitusosuus jää pieneksi

Aito Suvi ry avaa kunnostustyötä jarruttavia pullonkauloja. Niistä merkittävin on raha. Yhdistys hakee rahoituksen sekä suunnitteluun että kunnostukseen. Säätiöiltä ja yrityksiltä haettujen avustusten ansiosta maanomistajien kesken jaettavaksi omarahoitusosuudeksi jää suunnitteluhankkeissa joitain satasia ja rakennushankkeissa joitain tuhansia euroja.

Yhdistyksellä on tuleville vuosille kädet täynnä töitä. Jo suunniteltujen 23 kohteen toteuttaminen vaatii satoja tuhansia euroja.

Liljedahl uskoo, että kohdejono kasvaa, kun maanomistajat ja ranta-asukkaat näkemään kohteet valmiina.

– Kosteikoista muodostuu nopeasti hienoja luonto- ja maisemakohteita, jotka kuhisevat monimuotoisuutta.